Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aihealueet

Työkalut

wiki:nauriskuoppa


Nauriskuoppa

Määritelmä

Kaskinauriiden säilytyskuoppa

Kuvaus

Kaskiröykkiöalueilla on hautamaisia painanteita, jotka useimmiten muodostavat muutaman painanteen ryhmiä. Ne sijaitsevat yleensä loivissa rinteissä, joskus mäkien tai kumpareiden laella. Painanteiden syvyys vaihtelee 0,3–0,5 metriin, pituus 3–5 metriin ja leveys 1–2 metriin. Osa haudoista erottuu maastossa selvästi, mutta suurin osa on kasvillisuuden peittämiä ja vaikeasti havaittavia. Hautamaisten painanteiden yläosassa oleva nokinen maa ja kiveys saattaa viitata hautanauriiden valmistamiseen, ns. naurishautaan.1)

Historia ja käyttö

Nauris lienee yksi vanhimmista viljelykasveistamme, mutta varsinaisia luonnontieteellisiä tai arkeologisia todisteita sen alkuvaiheista ei maassamme ole2). Nauriin ensimmäiseksi merkinnäksi Pohjolasta voidaan tulkita Pytheaksen matkakuvaustietoa noin 322 eaa. ”juurien käytöstä ravintona, seudulla jossa aurinko ei kesällä laske3). Naurista on vanhastaan viljelty kaskissa mm. rukiin seassa. Naurismaiksi valittiin yleensä sekametsä. Polton jälkeen siihen tehtiin kolme kylvöä, joista viimeisimmän sato varastoitiin talvea varten kaivettuihin hautoihin4). Haudat peitettiin havuilla ja hiekalla. Nauriskuoppa saatettiin myös kattaa jonkinlaisilla tukipuilla sekä lisäksi oljilla ja joskus tuohilla. Kattamista voitiin lisätä vähittäin syysilmojen pakastuessa ennen lumipeitettä. Syksyiseen nauriiden nostotalkoiden yhteydessä nauriita paistettiin kuopassa ja syötiin.5)

Ajoitus

Esihistoriallinen aika? – 1900-luku

Levintä

Etelä- ja Itä-Suomi

Suojelustatus

Nauriskuopat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 45.

Lähteet

Ahokas, Hannu 2010. Suomi viljarukiin, kaskinauriin ja lantun geenikeskuksena. Julkaisussa Hirvilammi, Juha (toim.): Varhainen viljely Suomessa: 82–131. Suomen maatalousmuseo Sarka, Loimaa.
Huurre, Matti 2003. Maatalouden alku Suomessa. Julkaisussa Rasila, Viljo & Jutikkala, Eino & Mäkelä-Alitalo, Anneli (toim.): Suomen maatalouden historia 1. Perinteisen maatalouden aika: esihistoriasta 1870-luvulle: 38–64. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 914:1. Helsinki.
Taivainen, Jouni 2007. Kaskiprojekti, maakaasuputkilinjalla sijaitsevien kaskiviljelyalueiden kaivaustutkimukset Kalvolan–Lempäälän alueella 20.8.–14.10.2007. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
Taivainen, Jouni 2010. Kaskiajan muistoja hämäläismetsissä. Julkaisussa Hirvilammi, Juha (toim.): Varhainen viljely Suomessa: 159–178. Suomen maatalousmuseo Sarka, Loimaa.
Vuorela, Toivo 1975. Suomalainen kansankulttuuri. Porvoo.

Muu kirjallisuus

Ahokas, Hannu 2002. Nauriskuoppa, naurishaudan pano, jäkälän pano, pantio ja AIV: suomalaisen kansanperinteen kehityssarjoja A. I. Virtasen rehunsäilöntämenetelmän takana. Julkaisussa Talvio, Tuukka (toim.): Suomen museo 2002: 97–99. Suomen muinaismuistoyhdistys.
Grotenfelt, Gösta 1899. Det primitiva jordbrukets metoder i Finland under den historiska tiden. Helsingfors.

Viitteet

1) Taivainen 2007: 116–117
2) Huurre 2003: 49
3) Ahokas 2010: 86
4) Taivainen 2010: 168–170
5) Taivainen 2007: 116–117; Vuorela 1975: 131
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/nauriskuoppa.txt · Viimeksi muutettu: 2017/04/12 16:26 / Helena Ranta