Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

wiki:palokuoppahauta


Palokuoppahauta

Määritelmä

polttohauta, jossa vainajan jäännökset on asetettu kuoppaan ja sen jälkeen peitetty maalla tai kivillä

Mikäli vainajan jäännökset on laitettu astiaan, puhutaan myös uurnahaudoista.

Kuvaus

Palokuoppahaudassa roviolta kerätyt jäännökset tai osa niistä on asetettu maahan kaivettuun kuoppaan ja peitetty maa-aineksella tai kivillä. Vainajan jäännökset on voitu laittaa myös hiekkakivilaa´an päälle ja myös katteena on voitu käyttää kivilaakoja.1) Rautakauden alkupuolen palokuoppahaudat yhdistyvät pääosin roomalaisaikaan ajoittuviin nk. Kärsämäen-tyypin kalmistoihin. Tunnetuimmassa kalmistossa Turun Maarian Kärsämäessä kuopat olivat syvyydeltään 30–60 senttimetriä ja läpimitaltaan aina yhteen metriin saakka. Erityispiirteenä joidenkin hautojen ympärillä näkyi 3–5 metrin päässä tumma kehä – ehkä jäännös ojasta tai aitauksesta. Joitakin hautoja peitti laajempi tasainen kiveys.2) Osa Kärsämäen palokuoppahaudoista oli löydöttömiä, mutta osa haudoista varsin rikkaasti varusteltuja ja niissä oli mm. aseita3).

Kärsämäen-tyypin kalmistoissa on myös palokuoppahautoja, joissa vainajan roviolla poltetut jäännökset tai osa niistä on pantu puu- tai keramiikka-astiaan ja sen jälkeen asetettu maahan kaivettuun kuoppaan. Kärsämäessä pienemmät antimet olivat sisällä uurnassa, isommat esim. aseet sen vieressä taivutettuina tai katkaistuina4). Vaikka joidenkin palokuoppahauta-määritelmien mukaan palokuoppahaudat eivät sisällä luusäiliötä5), on rajan vetäminen vaikeaa ja toisaalla Kärsämäen-tyypin uurnahaudat määritellään palokuoppahaudoiksi6), kuten tässä.

Kärsämäen keramiikkauurnat liittyvät rannikkoalueen omaan epineoliittiseen perinteeseen7). Puuastiasta uurnahaudassa on yleensä jäljellä vain siinä tiivisteenä käytettyä hartsia, renkaana tai neliömäisenä jäännöksenä. Puuastiat ovat voineet olla yleisempiäkin ja maatua ajan saatossa täysin.8) Roomalaisaikaisia palokuoppahautoja on voitu löytää myös tutkittaessa nuorempia kalmistoja, kuten esimerkiksi Liedon Aittamäen viikinkiaikaista polttokenttäkalmistoa. Sen tutkimuksissa löydettiin kaikkiaan viisi palokuoppahautaa, joiden yhteydessä oli kivirakenteita ja puuastioihin kuulunutta hartsitiivistettä.9)

Palokuoppahautauksia on rautakauden myöhemmilläkin periodeilla. Erityisenä esimerkkinä voidaan mainita Köyliön Tuhkanummen, 550–1050 jaa. ajoittuva kalmisto. Siellä palaneita luita, esineitä ja mustaa maata on matalissa kuopissa, joskus peitettynä kivillä10). Toinen mainittava erityinen rakennelma on Euran Käräjämäellä, jossa kivilatomuksen, nk. käräjäympyrän keskeltä löydettiin kaksi merovingiajalle ajoittuvaa palokuoppahautaa. Ruotsissa vastaavaa rakennetta kutsutaan nimellä domarring.11) Usein palokuoppahaudat ovat muiden kalmistojen yhteydessä. Esimerkiksi merovingiajalla, niitä on löydetty polttokenttäkalmistojen yhteydessä ja niitä esiintyy vielä rautakauden lopun ruumiskalmistoissakin12).

Historia ja käyttö

Ajoitus

Vanhemmalta roomalaisajalta rautakauden loppuun

Levintä

Nk. Kärsämäentyypin-kalmistoja / -hautoja esiintyy Aurajoki- ja Vähäjokilaakson alueella sekä Vakka-Suomessa: Turun Maarian Kärsämäen ohella esim. Laitilassa, Mynämäellä ja Salossa13). Kansainvaellus- ja merovingiaikaisia palokuoppahautoja tunnetaan Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Uudeltamaalta, ainakin Mynämäeltä, Liedosta, Eurasta, Kokemäeltä, Köyliöstä, Karjaalta ja Tenholasta. Ruumiskalmistojen yhteydessä palokuoppia on mm. Sääksmäellä, Mikkelissä ja Käkisalmessa14).

Suojelustatus

Palokuoppahaudat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Lähteet

Edgren, Torsten 1993. Lavansaaren Suursuonmäen röykkiöhaudat. Suomen Museo 1992: 5–20.
Hiekkanen, Markus 2010. Burial Practices in Finland from Bronze Age to the Early Middle Ages. Julkaisussa Nilsson, Bertil (toim.): Från hedniskt till kristet. Förändringar i begravningsbruk och gravskick I Skandinavien c:a 800–1200: 271–379. Sällskapet Runica et Mediævalia. Stockholm.
Kivikoski, Ella 1966. Suomen kiinteät muinaisjäännökset. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Tietolipas 43. Helsinki.
Kivikoski, Ella 1971. Turun seudun esihistoria. Julkaisussa Turun kaupungin historia kivikaudesta vuoteen 1366: 1–114.
Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa 1984. Keski- ja myöhäisrautakausi. Julkaisussa Suomen historia 1: 250–405. Espoo.
Lähdesmäki, Ulla 1995. An Early Roman Iron Age Urn Burial in Vanhalinna, Lieto. Karhunhammas 16: 77–82.
Pälikkö, Marja 2009. Aittamäki – hautauksia hartsitiivisteuurnasta polttokenttäkalmistoon. Julkaisussa Korkeakoski-Väisänen, Kristiina & Pukkila, Jouko & Lehtonen, Hannele (toim.): Muinaisjäännös ja maisemakohde. Kaksitoista näkökulmaa arkeologisiin ja kasvitieteellisiin tutkimuksiin Liedon Vanhalinnassa ja sen ympäristössä: 86–96. Turun Yliopistosäätiö.
Raninen, Sami & Wessman, Anna 2015. Rautakausi. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika, Raninen & Sami & Wessman, Anna: Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle: 213–365. Gaudeamus.
Salo, Unto 1984. Pronssikausi ja rautakauden alku. Julkaisussa Suomen historia 1: 98–249. Espoo.
Salo, Unto 1989. Astian kulttuurihistoriasta Suomessa ja naapurialueilla. Suomen Museo 1989: 5–48.

Muu kirjallisuus

Salo, Unto 1968. Die frührömische Zeit in Finnland. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 67. Helsinki.

Viitteet

1) Kivikoski 1966: 59; Salo 1984: 208; Raninen & Wessman 2015: 236
2) Kivikoski 1971: 34–35; Salo 1984: 208
3) Kivikoski 1971: 39; Raninen & Wessman 2015: 236
4) Kivikoski 1971: 35
5) Kivikoski 1966: 59
6) ks. esim. Pälikkö 2009
7) Raninen & Wessman 2015: 237–238
8) Kivikoski 1966: 59–60; Lähdesmäki 1995; Pälikkö 2009; astioista ja niiden tiivistämisestä ks. myös Salo 1989: 19–24; Edgren 1993: 14–16
9) Lähdesmäki 1995; Pälikkö 2009
10) Kivikoski 1966: 62
11) Kivikoski 1966: 63; Lehtosalo-Hilander 1984: 284; Hiekkanen 2010: 305
12) Kivikoski 1966: 61–62; Salo 1984: 283–284; Raninen & Wessman 2015: 236, 279
13) Kivikoski 1966: 38–39; Lähdesmäki 1995: 82; Hiekkanen 2010: 286
14) Kivikoski 1966: 62; Lehtosalo-Hilander 1984: 283–284
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/palokuoppahauta.txt · Viimeksi muutettu: 2022/10/21 15:09 / Helena Ranta