Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aihealueet

Työkalut

wiki:panssarieste


Panssarieste

Määritelmä

Panssarivaunujen etenemisen hidastamiseksi ja ohjailemiseksi rakennettu kivieste, kaivanto tai rinneleikkaus.

Kuvaus

Kiviesteet

Panssariesteet on rakennettu siten, että kalliosta louhitut estekivet on asetettu pystyasentoon riveihin. Peräkkäisiä rivejä saattaa olla yhdestä kuuteen. Pienistä kivistä rakennetut esteet voivat olla vuoden 1939 ylimääräisen kertausharjoituksen tai talvisodan aikaisia. Jatkosodan aikana havaittiin, että kiviesteen kestävyys kasvavaa, jos kivet asetetaan kaltevaan asentoon, loivempi puoli viholliseen päin. Kiviesteet pyrittiin sijoittamaan lisäksi laakeisiin kaivantoihin.

Kosteisiin paikkoihin sijoitettavien kiviesteiden alle on rakennettu kivinen perustus, jolla on pyritty estämään kivien uppoaminen suohon. Myös hirsirakenteita on käytetty tukemaan pehmeään maahan sijoitettavia estekiviä.

Kivieste on voitu rakentaa myös siten, että kivet on louhittu säännöllisen muotoisiksi harkoiksi, jotka on aseteltu päällekkäin kylmämuuratuksi seinämäksi.

Kiviesteitä on myöhemmin purettu pelloilta ja pihamailta, jolloin pois siirretyt estekivet on yleensä koottu suuriin röykkiöihin. Teiden levennyksen yhteydessä estekiviä on myös poistettu. Toisinaan ne on sijoitettu rykelmään tien syrjälle.

Kaivantoesteet

Kiviesteiden ohella rakennettiin panssarivaunujen etenemisen hidastamiseksi maahan kaivettuja kaivantoesteitä. Esteen muodosti pitkä poikkileikkaukseltaa V-muotoinen kaivanto. Kaivanto oli niin jyrkkäseinäinen, että se esti panssarivaunua ajamasta sen poikki.

Kaivantoesteitä voitiin käyttää myös taisteluhautojen korvikkeena. Esteen reunoille on toisinaan sijoitettu ampumapesäkkeitä niin esteen vihollisen puoleiselle reunalle kuin sen taustapuolelle.

Kaivantoesteet ovat nykyään maatuneita ja niiden profiilit ovat loiventuneet. Esteet erottuvat kuitenkin selkeästi maastossa. Viljelysmaiden ja teiden läheisyyksissä olleita kaivantoesteitä on myöhemmin täytetty.

Rinneleikkaukset

Vihollisen panssarivaunujen etenemistä torjuttiin myös rakentamalla rinneleikkauksia. Sopivassa maastonkohdassa olevaa rinnettä jyrkennettiin kaivamalla pois maata tai räjäyttämällä kalliota niin paljon ettei panssarivaunulla pystynyt nousemaan rinnettä ylös esteen kohdalta. Vastarinneleikkauksessa jyrkennettiin vihollisen puolella olevaa rinnettä, jotta panssarivaunu ei pysty laskeutumaan sitä pitkin alas. Maahan kaivetuissa rinneleikkauksissa on ollut hirsiä tukirakenteina.

Historia ja käyttö

Panssarivaunujen etenemisen hidastamiseksi ja ohjailemiseksi rakennettiin toisen maailmansodan aikaisten puolustusasemien eteen panssarivaunun esteitä, jotka voidaan rakenteensa perusteella jakaa kiviesteisiin, kaivantoesteisiin ja rinneleikkauksiin. Kiviesteet muodostavat useita kymmeniä kilometrejä pitkiä yhtenäisiä linjoja. Niitä kuten kaivantoesteitä on lisäksi rakennettu etulinjaan tiesulkumaisesti, siten että este jatkuu tien kummallekin puolelle joitakin kymmeniä metrejä.

Ajoitus

Toinen maailmansaota

Levintä

Salpalinja, Hangon rintama.

Suojelustatus

Toisen maailmansodan kohteet eivät ole muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. Ks. Museoviraston ohje Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet.

Lähteet

Lagerstedt, John 2012. Salpalinja, sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009–2012. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.

Muu kirjallisuus

Viitteet

You could leave a comment if you were logged in.
wiki/panssarieste.txt · Viimeksi muutettu: 2017/05/11 09:59 / Helena Ranta