Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aihealueet

Työkalut

wiki:piisi


Piisi

Määritelmä

Lapissa käytössä ollut historiallisen ajan hirsirakennuksen tulisija, joka on tavallisimmin sijainnut rakennuksen oven viereisessä nurkassa.

Kuvaus

Piisi (ps biise) on lapintakka tai kiuasmainen liesi, joka on muurattu luonnonkivistä. Arkeologisena kohteena piisi erottuu usein 0,5–1 metrin korkuisena, pohjamuodoltaan pyöreähkönä kohoumana, jonka läpimitta saattaa olla kolmekin metriä.

Alun perin lieden pohja on voinut olla neliön muotoinen, koska usein piisi on rakennettu yhden tai kahden hirsikerran kehikkoon. Joissakin piiseissä kehikko on saattanut olla halkaisijaltaan jopa 1,5 metriä, kuten Sodankylän Autiokenttä 1:ssä. Hirsikehikko on täytetty hiekalla tai soralla. Se on rakennettu joko erilliseksi kehikoksi tai rakennuksen seiniä on käytetty hyväksi kehikon osina. Kehikon päälle on saatettu asettaa suuria laakakiviä arinaksi. Joissakin tapauksissa suurin arinakivi on voinut olla lähes neliömetrin suuruinen, kuten Enontekiön Markkinassa. Yleensä piisi on rakennettu ovesta vasempaan nurkkaan.1)

Lapintakkamallisissa piiseissä arinan yläpuolelle on saatettu muurata savesta ja lohkotuista kivistä mahdollisesti vesikattoon tai vähän ylemmäs ulottuva savupiippu. Piisien rakenteesta tätä ei voi kuitenkaan päätellä, koska ne ovat joko kokonaan tai osittain romahtaneet. Lieden suuaukko on tavallisesti osoittanut keskelle lattiaa.2)

Historia ja käyttö

Piisit kuuluvat hirsirakennuksiin, joita on rakennettu 1600-luvulta lähtien. Ne ovat toimineet valon ja lämmön lähteinä, mutta niissä on myös laitettu ruokaa. Takassa on saatettu talviaikaan pitää tulta koko ajan.

Ajoitus

Piisit ajoittuvat Pohjois-Suomessa 1600-luvulta 1900-luvulle, pääpaino on 1700–1800-luvuilla.

Levintä

Pohjois-Suomesta piisejä on löydetty Inarista, Utsjoelta, Enontekiöltä, Sodankylästä, Muoniosta, Kittilästä, Rovaniemeltä.

Suojelustatus

Vähintään noin sata vuotta vanhat (ohjeellinen ikäraja) piisit ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 112.

Lähteet

Halinen, Petri 2002. Enontekiön Markkinan tuvan ajoituksesta. Muinaistutkija 4/2002: 42–50.
Honkanen, Pekka 1979. Sodankylä Autiokenttä 1. Kertomus Sodankylän Autiokentän saamelaisasuinpaikka kaivauksesta kesällä 1979. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
Huttunen, Marko 2013. Salvoskota, hirsitupa ja hirsitalo – inarinsaamelaisten vanhat hirsiasumukset. Julkaisussa Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija (toim.): Ealli biras – elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma: 98–103. Sámi museum - Saamelaismuseosäätiön julkaisuja 9.
Itkonen, T.I. 1948a. Suomen lappalaiset vuoteen 1945, I. Porvoo/Helsinki.

Muu kirjallisuus

Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar 2004. Samenes Historie fram til 1750. Cappelen Akademisk Forlag, Oslo.
Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar 2014. Hunters in Transition. An Outline of Early Sámi History. The Northern World. North Europe and the Baltic c. 400-1700 AD. Peoples, Economics and Cultures. Volume 63. Leiden, Boston.
Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija (toim.) 2013. Ealli biras – elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma. Sámi museum - Saamelaismuseosäätiön julkaisuja 9.

Viitteet

1) Halinen 2002; Honkanen 1979; Huttunen 2013; Itkonen 1948; Lahti 2004
2) Halinen 2002; Itkonen 1948
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/piisi.txt · Viimeksi muutettu: 2017/05/03 13:45 / Helena Ranta