Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aihealueet

Työkalut

wiki:valonheitinasema


Valonheitinasema

Määritelmä

Puolustusaseman etumaaston valaisemiseksi rakennettu linnoituslaite valonlähteineen

Kuvaus

Helsingin maalinnoituksen valonheitinasemat olivat pohjamuodoltaan suorakaiteita, ja niiden torjuntasuunnan puoleinen seinä oli voimakkaasti kaareva. Avonaisen aseman syvyys oli vain 0,5–0,6 metriä ja pinta‐ala on yleensä noin neljä neliömetriä. Valonheitintä pidettiin päivisin suojassa taisteluhaudan yhteydessä olevassa komerossa. Asemien tukimateriaalina on käytetty muurattuja kiviä tai betonia. Sivusuojaksi voitiin lisäksi kasata hiekkasäkkejä.1)

Toisen maailmansodan aikana valonheittimet asennettiin pääasiassa pyörillä varustetuille alustoille. Asemat voitiin kuitenkin asentaa myös suoraan maastoon esim. röykkiömäisiin kivirakenteisiin.

Historia ja käyttö

Valonheittimien käyttö ilmapuolustuksessa yleistyi ilmasodan kehityttyä ensimmäisen maailmansodan aikana ja varsinkin sen jälkeen. Ensimmäisen maailmansodan ensi vuosina rakennettiin maa- ja merilinnoituksiin yötaisteluita varten asemia valonheittimille, jotka toimivat sähköllä, asetyleenillä tai bensiinillä. Sodan loppupuolella käytössä olleet valonheitinmallit eivät enää tarvinneet omia valaisuasemia pienen kokonsa takia.2)

Helsingin merilinnoituksen linnoitusaarille asetettiin pattereiden yötaistelua ja miinoitettujen merialueiden valvontaa varten valonheittimiä. Helsingin merilinnoituksessa on kolmen tyyppisiä valonheitinasemia. Ensimmäisessä mallissa valonheitin nostettiin maan-alaisesta suoja-asemasta hissillä ylös betonitornissa sijaitsevaan valaisuasemaan. Suoja-asema on louhittu kallioon ja valonheitin on suojattu sulkemalla tornin katolla olevat teräsluukut. Toisessa mallissa valonheitin on kuljetettu kiskoja pitkin saaren sisäosissa olevasta suoja-asemasta rannalla sijaitsevaan valaisuasemaan. Kolmannen mallin valonheitinasemassa valonheitin on nostettu hissillä suoja-asemasta ylös radalle, jonka ratapenger on toiminut valaisu-asemana.3)

Toisen maailmansodan aikaiset valonheittimet olivat yleensä asennettu pyörillä varustetuille alustoille. Valonheittimille ja niiden voimakoneille voitiin kuitenkin rakentaa maastoon suojatut valaisuasemat

Ajoitus

Ensimmäinen maailmansota, toinen maailmansota

Levintä

Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaiset linnoitus- ja sotatoimialueet.

Suojelustatus

Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Toisen maailmansodan kohteet eivät ole kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. Ks. Museoviraston ohje Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet.

Lähteet

Lagerstedt, John & Saari, Markku 2000. Kreapost Sveaborg, Helsingin maa- ja merilinnoitus ensimmäisen maailmansodan aikana http://www.novision.fi/viapori/avaus.htm.
Lagerstedt, John & Laulumaa, Vesa 2014. Helsinki, Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke. Inventointiselvitys. Museovirasto, arkeologiset kenttäpalvelut. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
Lagerstedt, John 2014. Viaporin maarintama. Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille. Helsingin kaupunginmuseo.

Muu kirjallisuus

Viitteet

1) , 2) Lagerstedt 2014: 19.
3) Lagerstedt & Saari 2000, Meririntama, linnoituslaitteet.
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/valonheitinasema.txt · Viimeksi muutettu: 2017/06/12 16:50 / Helena Ranta