Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aihealueet

Työkalut

wiki:viinanpolttopaikka


Viinanpolttopaikka

Määritelmä

Paikka, jossa on valmistettu paloviinaa

Kuvaus

Viinanpolttopaikat sijaitsivat 1800-luvun keskivaiheelle asti pääsääntöisesti kiinteän asutuksen yhteydessä. Kotipolttokiellot ja -säädökset sekä viinan verotus kuitenkin johtivat siihen, että viinaa keitettiin myös salaa ja silloin usein hieman syrjäisemmillä paikoilla. Veden saanti on ollut hyvin tärkeää viinanpoltossa, joten keittopaikat sijaitsivat usein sopivan vesilähteen kuten purojen, järvien, lähteensilmien ja soiden läheisyydessä. Kieltoaikoina keittopaikat sijaitsivat myös usein suojaisissa paikoissa kaukana korvessa, jossa varsinkin mäkiset ja topografisesti vaihtelevat maastot helpottivat viinankeiton salaamisessa.1)

Salakeittopaikoista on usein jäänyt perimätietoa ja myös paikannimissä voi olla viinanpolttoon viittaavia vivahteita. Keittopaikkojen arkeologiset jäännökset ovat yleensä varsin vaatimattomat. Jäljellä voi olla keittokaluston sekä viinan säilyttämiseen ja kuljettamiseen tarkoitettujen astioiden jäännöksiä. Keittopaikoilla saattaa lisäksi olla tilapäiseen oleskelun liittyviä rakenteita tai löytöjä.

Historia ja käyttö

Pohjoismaissa viinaan tutustuttiin viimeistään keskiajan loppupuolella ja ensimmäinen kirjallinen maininta viinasta on Suomessa vuodelta 1543. Viinan käyttö yleistyi 1500-luvun puolivälin jälkeen ja vuonna 1622 saatiin ensimmäinen varsinainen väkijuomalainsäädäntö. Viina alettiin verottaa vuonna 1638, mutta verotus, kuten muutkin säännöt koskivat aluksi lähinnä vain kaupunkeja, joissa viinanpolttajia oli jo paljon. Maaseudulla viinan poltto oli tähän aikaa vielä vapaata, mutta viinapannuja oli monissa pitäjissä aluksi vain yksi. Viinapannua säilytettiin kirkon tapulissa ja kirkkoherralta piti pyytä lupa sen käyttöön.2)

1600-luvun loppuun tultaessa oli viinan valmistus jo varsin yleistä. Lisääntynyt juopottelu ja huoli viinan valmistukseen tuhlatusta viljasta johti moniin viina-asetuksiin ja säädöksiin 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alkupuoliskolla. Ankara viljapula oli päällimmäinen syy viinanpolton, -myynnin ja -kuljetuksen kieltoon vuonna 1772. Kiellosta huolimatta viinanpoltto kuitenkin jatkui salaa kansan keskuudessa. Verotulojen lisäämiseksi viinanpoltto sallittiin jälleen 1775, mutta poltosta tuli kruunun yksinoikeus. Kruununpolttimoiden luku kasvoi nopeasti ja Suomessa niitä oli vuonna 1785 yksitoista. Talonpoikaissääty ajoi kotipoltto-oikeuden palauttamista ja vuonna 1788 päätettiin jälleen laillistaa kotipoltto.3)

Kotipolton vapauttaminen 1700-luvun lopulla johti viinankulutuksen rajuun nousuun. Käyttö oli varsin yleistä ja monille aamuryyppy, ruokaryyppy ja iltaryyppy kuuluivat jokapäiväiseen elämään. Viinan hinnan nousu johti kuitenkin 1800-luvun alkupuolella laajamittaiseen salapolttoon, salakuljetukseen ja salakauppaan. Kotipoltto kiellettiin jälleen vuonna 1866 ja viinan valmistusoikeus siirrettiin viinatehtaille. Juopottelua vastustava raittiusliike ryhtyi 1800-luvun loppupuolella vaatimaan kieltolakia ja lopulta alkoholin nauttiminen kiellettiin vuonna 1919. Kieltolaki oli voimassa vuoteen 1932.4)

Metsähallituksen Kansallisen Metsäohjelman kulttuuriperintöinventoinneissa 2010–2015 kartoitettiin joitakin viinanpolttopaikkoja, yksi esim. Sievin Kortekurussa.

Ajoitus

1500–1900-luku

Levintä

Koko Suomi.

Suojelustatus

Vähintään noin sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) viinanpolttopaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Lähteet

Fredrikson, Erkki 1984. Suomalaisen pontikan tarina. Keski-Suomen museo, Jyväskylä.
Pöysä, Toivo & Rannikko, Götha & Rannikko, Reima 1982. Pontikka: viisi vuosisataa suomalaista paloviinaperinnettä. Otava, Helsinki.

Muu kirjallisuus

Viitteet

1) Fredrikson 1984: 225
2) Pöysä et al. 1982: 22–25
3) Pöysä et al. 1982: 29–68; Fredrikson 1984: 53–56
4) Pöysä et al. 1982: 70–96
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/viinanpolttopaikka.txt · Viimeksi muutettu: 2017/05/11 10:40 / Helena Ranta