Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aihealueet

Työkalut

wiki:viljelyröykkiö

Tämä on vanha versio dokumentista!




Viljelyröykkiö

Määritelmä

Pellon tai kasken raivauksen yhteydessä koottu kiviröykkiö

Kuvaus

Käytöstä jääneistä pelloista ja kaskimaista on usein muistona niiden raivauksessa syntyneitä kiviröykkiöitä eli viljely- tai peltoraunioita. Raivauksella on saatu aikaan viljelyyn tai asumiseen sopiva pinta. Viljelyraunioita löytyy yleisesti arkeologisissa inventoinneissa. Niitä on tutkittu kuitenkin niin vähän, että luokittelu eri tyyppisiin röykkiöihin ei ole mahdollista tehdä. Ruotsissa peltoraunioiden kronologia on pääpiirteissään seuraavaa1): 1900-luku: koneellisesti kasatut peltorauniot; 1700–1900-luku: vetoeläinten avulla kasatut peltorauniot ja 3) 1800-luku ja sitä ennen: käsivoimin kasatut peltorauniot.

Kaskialueiden viljelyröykkiöt voivat olla taidokkaasti ladottuja. Ne ovat yleensä sammaloituneita ja ladottu pelkästään kivistä, joskus maakivien ympärille tai päälle. Muodoltaan röykkiöt ovat yleensä pyöreähköjä, mutta myös muita muotoja esiintyy. Maaperä viljelyröykkiöiden välisellä alueella saattaa olla huomattavan tasainen ja kivetön, mikä kertoo maanmuokkauksesta.2)

Osa kivistä saatettiin sijoittaa reunustamaan viljeltävää alaa joko kiviaitana tai epämääräisempänä kivimuodostelmana, jonka päällä on todennäköisesti ollut puinen aita. Kiviä on kerätty myös luontaisiin painaumiin ”salaojitukseksi”.3)

Historia ja käyttö

Pääosa metsissä ja peltojen laidoilla näkyvistä viljelyröykkiöistä liittyy viimeistään rautakauden lopulla alkaneeseen kylänmuodostukseen ja laajamittaiseen peltoviljelyyn ja kaskeamiseen. Viljelyröykkiöitä on kuitenkin ollut Suomessa todennäköisesti niin kauan peltoja on raivattu. Maatalouskulttuuri levisi Suomeen kivikauden lopulla, mutta vakiintui varsinaisesti vasta pronssikaudella4). Suomen vanhin tunnettu muinaispelto ajoittuu esiroomalaiselle ajalle5)

Kaskiviljelymenetelmä tunnettiin jo esihistoriallisella ajalla. Polttoa harjoitettiin kylien lähistöllä rintapeltojen reuna-alueilla, takamailla sekä kaukokaskina, jotka saattoivat sijaita erämaassa hyvinkin etäällä varsinaisesta asuinpaikasta. Kaskeamisella oli tärkeä osa erityisesti Savon asuttamisessa myöhäiskeskiajalla. Ruotsin hallinto alkoi suhtautua karsaasti kaskeamiseen jo 1600-luvun lopussa, sillä puuta tarvittiin runsaasti ruukkiteollisuuden hiilitarpeiksi, sahatavaraksi ja tervanpolttoon. Elinkeinosta luovuttiin pääasiassa 1800-luvun kuluessa, mutta Savossa lopullisesti vasta 1900-luvun puolivälissä. Viimeisimpänä käytössä olleet kaskimaat erottaa paikalla kasvavasta komeasta koivikosta. Kaskimaita on myös merkitty mm. kylien isojakokarttoihin.6)

Ajoitus

Esihistoria-nykyaika

Levintä

Koko Suomi

Suojelustatus

Lähteet

Gren, Leif 1997. Fossil åkermark. Fornlämningar i Sverige 1. Riksantikvarireämbetet.
Halinen, Petri 2015. Kivikausi. Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle. Helsinki: 19–121.
Niukkanen, Marianna 2009. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu. Museovirasto, Rakennushistorian osasto.
Raninen, Sami & Wessman, Anna 2015. Rautakausi. Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle. Helsinki: 215–365.

Muu kirjallisuus

Viitteet

1) Gren 1997: 99
2) , 3) , 6) Niukkanen 2009: 44–45
4) Halinen 2015: 69–70
5) Raninen & Wessman 2015: 223.
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/viljelyröykkiö.1490718012.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/03/28 19:20 / Helena Ranta