Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aihealueet

Työkalut

wiki:kenttä


Kenttä

Määritelmä

Lapissa käytössä ollut historiallisen ajan asuinpaikka, asuinpaikan alue, jossa ihmistoiminnan jäljet ovat nähtävissä

Kuvaus

Kenttä (ps gieddi) on asuinpaikka, jossa perimätiedon, toisinaan vain paikannimen, tai arkeologisten havaintojen perusteella on asuttu historiallisella ajalla, mahdollisesti jo esihistoriallisella ajallakin. Kentän kasvillisuus on useimmiten rehevää ja poikkeaa selvästi ympäristöstä. Kentät sijaitsevat yleensä vesistöjen, järvien tai jokien, rannoilla ja saarissa, mutta niitä on myös kangasmailla ja metsäisillä vaaroilla, jopa tunturivyöhykkeellä.

Kentillä voi olla näkyvissä kotien ja tupasijojen jäännöksiä kuten Inarijärven Säisaaressa ja Kenttäsaaressa. Usein asumusten jäännöksiä ei kuitenkaan voi havaita, jos paikalla on käytetty kevytrakenteisia asumuksia kuten kotia tai laavuja. Tyypillisiä rakenteita ovat reunakivelliset, kivitäytteiset tai täytteettömät tulisijat tai hirsirakennusten nurkkaliesien jäännökset eli piisikiveykset1) Etenkin Inarijärven ympäristössä on kenttiä ympäröivissä vanhoissa petäjissä usein pilkkoja ja merkkejä petunotosta2).

Kentät ovat olleet eri elinkeinojen harjoittajien asuinpaikkoja. Kalakentiltä voi löytää perkaukseen liittyviä jätekasoja. Riistalajien luita taas löytyy kentiltä, jotka ovat toimineet peuranpyynnin ja metsästyksen tukikohtina. Kentillä myös laidunnettiin kotieläimiä, kuten lampaita tai lehmiä. Poromaitotalouden piirissä kentillä myös lypsettiin vaatimia.3)

Historia ja käyttö

Kenttiä on tunnistettu jo 1800-luvulla ja niitä on rekisteröity koko 1900- ja 2000-lukujen ajan. Pääasiassa kenttiä ovat tutkineet kansatieteilijät. Arkeologisia tutkimuksia on tehty vain vähän, lähinnä 1960-luvulta lähtien4).

Kenttien käyttö liittyy useasti kiinteästi vuotuiskiertojärjestelmään. Perhe tai kotakunta on eri vuodenaikoina vaihtanut asuinpaikkaa pyynti-, keräily- tai kalastuspaikkojen mukaan. Kesäaikaan on elelty isojen jokien ja järvien rannoilla, kun taas talvella asuinpaikan valintaan ovat vaikuttaneet mm. polttopuun saanti ja jäkälämaat. Suurissa jokilaaksoissa, kuten Tenolla, kentän valintaan on vaikuttanut myös karjanhoidon vaatimukset.5)

Ajoitus

Kentät ajoittuvat pääasiassa historialliselle ajalle, mutta niitä on voitu käyttää yhtäjaksoisesti esihistorialliselta ajalta lähtien. Monet kentät ovatkin olleet käytössä satoja vuosia. Esimerkiksi Sodankylän Juikentällä on asuttu jo varhaismetallikaudella ja rautakauden lopulla/keskiajan alussa, mutta se on ollut käytössä vielä 1600-luvulla ja myöhemminkin.

Levintä

Lappi

Suojelustatus

Kentät ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Lähteet

Aronsson, Kjell-Åke 1991. Forest reindeer herding, A.D. 1–1800: an archaeological and palaeoecological study in northern Sweden. Archaeology and Environment 10. Umeå.
Carpelan, Christian 2003. Inarilaisten arkeologiset vaiheet. Julkaisussa Lehtola, Veli-Pekka (toim.): Inari – Aanaar, Inarin historia jääkaudesta nykypäivään: 28–95. Inarin kunta, Oulu.
Itkonen, T.I. 1948a. Suomen lappalaiset vuoteen 1945. Porvoo/Helsinki.
Itkonen, T.I. 1948b. Suomen lappalaiset vuoteen 1945. Porvoo/Helsinki.
Jefremoff, Irja 2013. Varriminen eli muutto talvipaikasta kesäpaikkaan: työtä ja vapautta. Julkaisussa Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija (toim.): Ealli biras – elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma: 76–77. Sámi museum - Saamelaismuseosäätiön julkaisuja 9.
Karlsson, Nina 2006. Bosättning och Resursutnyttjande. Miljöarkeologiska studier av boplatser med härdar från perioden 600–1900 e.Kr inom skogssamiska område. Studia Archaeologica Universitatis Umensis.
Kärnä, Tiina-Mari 2013. Teno- ja Utsjokilaaksojen saamelaisasutus. Julkaisussa Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija (toim.): Ealli biras – elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma: 69–71. Sámi museum - Saamelaismuseosäätiön julkaisuja 9.
Ojanlatva, Eija 2013. Varriistâllâm – inarinsaamelaisten vuotuismuutto. Julkaisussa Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija (toim.): Ealli biras – elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma: 74–75. Sámi museum - Saamelaismuseosäätiön julkaisuja 9.

Muu kirjallisuus

Halinen, Petri & Hamari, Pirjo 2000. Saamelaisperäisten muinaisjäännösten inventointi. Julkaisussa Kirkinen, Tuija & Maaranen, Päivi (toim.): Arkeologinen inventointi. Opas inventoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen: 153–171. Museovirasto.
Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar 2004. Samenes Historie fram til 1750. Cappelen Akademisk Forlag, Oslo.
Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar 2014. Hunters in Transition. An Outline of Early Sámi History. The Northern World. North Europe and the Baltic c. 400–1700 AD. Peoples, Economics and Cultures. Volume 63. Leiden. Boston.
Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija (toim.) 2013. Ealli biras – elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma. Sámi museum - Saamelaismuseosäätiön julkaisuja 9.

Viitteet

1) Itkonen 1948; Jefremoff 2013; Ojanlatva 2013.
2) Harlin 2012 ja Ojanlatva 2013: 42–43
3) Carpelan 2003; Itkonen 1948a: 269; 1948b: 191.
4) Karlsson 2006; Aronsson 1991
5) Carpelan 2003; Itkonen 1948a: 197–198; Jefremoff 2013; Kärnä 2013; Ojanlatva 2013
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/kenttä.txt · Viimeksi muutettu: 2017/05/03 13:13 / Helena Ranta