Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aihealueet

Työkalut

wiki:kotasija


Kotasija

Määritelmä

Historiallisen ajan asuinpaikka, jossa voidaan tunnistaa kodan tai laavun jäännökset

Kuvaus

Kotasijalla (ps goahtesáji) tarkoitetaan saamelaisen kulttuurin asuinpaikalla olevan kodan (ps goahti), kammin (ps gámme) tai laavupaikan (ps lávvobáiki) jäännöksiä. Perinteisesti kodalla tai laavulla tarkoitetaan riukujen varaan rakennettua siirrettävää asumusta, joka on katettu nahalla ja kankaalla. Kammi on kiinteä asumus, jonka katteena on käytetty tuohta ja turvetta. Kodan jäännökset eivät ole erillinen kohde, vaan osa kokonaisuutta, siljoa (ps šillju) eli piha-aluetta, jossa kodan jäännösten lisäksi voidaan havaita merkkejä eri toiminnoista. Samalla asuinpaikalla voi olla useammankin kotasijan jäännökset. Kotapaikan valintaan ovat vaikuttaneet paikan topografia, veden läheisyys ja monet muut asiat, minkä vuoksi ne eivät sijaitse maastossa säännönmukaisesti.1)

Kodasta tai laavusta (ps lávvu) voi usein olla näkyvissä vain tulisija ja siihen liittyviä rakenteita kuten esim. permikät (ps bearpmet), kodan sisätilaa jakavat, etuovelle (joissakin tapauksissa myös takaovelle) suuntautuvat kivirivit tai puut. Permiköiden pituus voi antaa viitteitä kodan lattia-alan laajuudesta. Joskus kodan seinien kohdalla on kiviä, jotka ovat olleet kotakatteen painokiviä. Kodan halkaisijan koko vaihtelee 4–6 metriin.2)

Turvekatteisesta kotasijasta havaitaan tavallisesti kotavalli ja kodan keskellä oleva liesi/tulisija, joka saattaa näkyä kohoumana. Valli on useimmiten asumuksen romahtamisesta jäljelle jäänyt pyöreä tai soikeahko kohouma. Joissakin tapauksissa valli on neliön tai kuusikulmion muotoinen. Vallin sisällä saattaa olla säilyneenä myös puukehikon jäännöksiä. Puurakenteet kertovat kodan alkuperäisestä muodosta. Usein oviaukon paikka voidaan havaita vallissa olevana matalampana kohtana. Kodan katto on koostunut kotapuista eli ruoteista, tuohikatteesta ja turpeesta, joista kaikista on saattanut jäädä merkkejä asuinpaikan kulttuurikerroksiin. Joissakin tapauksissa kodan ympärillä voidaan havaita matalia ojakaivantoja.3)

Historia ja käyttö

Kodat ovat olennainen osa saamelaista asumiskulttuuria, niitä ovat käyttäneet kaikkien elinkeinojen harjoittajat aina muinaisista metsästäjä-keräilijöistä nykypäivän saamelaisiin. Talvisaikaan liikkuvat yhteisöt ovat rakentaneet lähinnä tukevampirakenteisia, kiinteitä kotia ja kammeja ja muina vuodenaikoina kevytrakenteisempia, siirrettäviä kotia. Kevytrakenteisia kotia on voitu käyttää myös talviaikaan, mutta silloin louteita tai villaraanuja on käytetty useampia päällekkäin.4)

Kotamaisia asumuksia on käytetty jo kivikaudella, mutta useimmiten maan pinnalle havaittavien kotien jäännökset kuuluvat lähinnä historialliseen aikaan. Myös kivikautisia asumuspainanteita voidaan pitää kotien jäännöksinä. Joissakin tapauksissa niissä voidaan havaita maan pinnalla näkyvät vallit ja joskus myös tulisija. Niitä ei kuitenkaan lueta kotasijoihin kuuluviksi muinaisjäännöksiksi.5)

Kotasijoja on tutkittu arkeologisesti 1960-luvulta lähtien.

Ajoitus

Kotamaisia asumuksia on käytetty jo kivikaudella, mutta useimmiten maan pinnalle havaittavien kotien jäännökset ovat historialliselta ajalta. Kotia on käytetty 1900-luvulle saakka.6)

Levintä

Lappi ja saamelaisten kotiseutualue.

Suojelustatus

Kotasijat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä (ohjeellinen ikäraja 100 vuotta).

Lähteet

Carpelan, Christian 2003. Inarilaisten arkeologiset vaiheet. Julkaisussa Lehtola, Veli-Pekka (toim.): Inari – Aanaar, Inarin historia jääkaudesta nykypäivään: 28–95. Inarin kunta, Oulu.
Halinen, Petri 1992. Enontekiön Markkina – kolmen kodan kaivaukset. Julkaisussa Kentältä poimittua Museovirasto, esihistorian toimisto, Julkaisu N:o 2: 39–44.
Halinen, Petri 2015. Kivikausi. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: Muinaisuutemme jäljet: 17–121. Gaudeamus.
Harlin, Eeva-Kristiina 2007. Suomenpuoleisen Tornion Lapin markkinat. Julkaisussa Harlin, Eeva-Kristiina & Lehtola, V-P. (toim.): Peurakuopista kirkkokenttiin. Saamelaisalueen 10 000 vuotta arkeologin näkökulmasta. Publications of Giellagas Institute NR 9.
Itkonen, T.I. 1948. Suomen lappalaiset vuoteen 1945, I. Porvoo/Helsinki.
Karjalainen, Taisto 2003. Utsjoki 13 Pappila (37). Historiallisen ajan kohteen kaivaus. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
Karjalainen, Taisto 2004. Utsjoki 13 Pappila (37). Historiallisen ajan kohteen kaivaus . Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
Lahti, Eeva-Kristiina 2004. Enontekiön Markkina. Markkinapaikan elämää arkeologisen tutkimuksen perusteella. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Kulttuurien tutkimuksen laitos.
Mulk, Inga-Maria 1994. Sirkas: ett samiskt fångstsamhälle i förändring Kr.f. – 1600 e.Kr. Studia archaeologica Universitatis Umensis 6. Umeå universitet.

Muu kirjallisuus

Halinen, Petri & Hamari, Pirjo 2000. Saamelaisperäisten muinaisjäännösten inventointi. Julkaisussa Kirkinen, Tuija & Maaranen, Päivi (toim.): Arkeologinen inventointi. Opas inventoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen: 153–171. Museovirasto.
Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar 2004. Samenes Historie fram til 1750. Cappelen Akademisk Forlag, Oslo.
Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar 2014. Hunters in Transition. An Outline of Early Sámi History. The Northern World. North Europe and the Baltic c. 400–1700 AD. Peoples, Economics and Cultures. Volume 63. Leiden, Boston.
Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija (toim.) 2013. Ealli biras – elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma. Sámi museum - Saamelaismuseosäätiön julkaisuja 9.
Valtonen, Taarna 2007. Saamelaiset turverakennukset – alueellista ja ajallista variaatiota. Julkaisussa: Harlin, Eeva-Kristiina & Lehtola, Veli-Pekka (toim.): Peurakuopista kirkkokenttiin. Saamelaisalueen 10 000 vuotta arkeologin näkökulmasta: 178–193. Oulun yliopisto.

Viitteet

1) Halinen 1992; Hamari 1996; Mulk 1994.
2) Halinen 1992; Itkonen 1948; Mulk 1994.
3) Carpelan 2003; Halinen 1992; Harlin 2007; Itkonen 1948; Karjalainen 2003; 2004; Lahti 2004; Mulk 1994.
4) Itkonen 1948a.
5) Halinen 2015.
6) Halinen 1992; Harlin 2007; Mulk 1994.
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/kotasija.txt · Viimeksi muutettu: 2017/05/03 15:58 / Helena Ranta