Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aihealueet

Työkalut

wiki:vallihauta


Vallihauta

Määritelmä

Keskiaikaisen linnan päälinnan tai esilinnan edustalle tai ympärille kaivettu vesi- tai kuivahauta

Bastionilinnoitusten bastionirintaman edessä oleva vaakasuora taso, joka on saatu aikaan kaivamalla, louhimalla ja täyttämällä

Kuvaus

Vallihauta on ojamainen tai leveämpi kaivanto, jonka maa-aines on koottu valliksi joko kaivannon ulko- tai sisäreunalle. On myös pelkkiä hautoja ilman vallia. Bastionilinnoitusten vallihautojen seinät ovat usein kivestä rakennettuja. Vallihaudat saattoivat olla vedellä täytettyjä eli ns. vesihautoja. Vallihaudoilla on sama tehtävä kuin vedenalaisilla estevarustuksilla: Sen tarkoitus oli pitää vihollinen kaukana linnan varsinaisista varustuksista. Niemi- ja saarilinnoilla saattaa olla maan puolella vallihauta, joka jatkuu vedessä paaluvarustuksena (esim. Sipoon Sibbesborg). Keskiaikaiset linnat on jaettu usein osiin vallihautojen avulla.1)

Historia ja käyttö

Suomen siirtyessä 1100- ja 1200-lukujen kuluessa asteittain Ruotsin alaisuuteen levisi maahan keskiaikainen sodankäyntitapa. Linnojen varustusten piti sekä hidastaa raskaasti panssaroitujen ritareiden liikkeitä että olla tarpeeksi etäällä vihollisen heittokoneista, varsijousista ja piirityslaitteista. Linnoja alettiin rakentaa veden suojaan niemille ja saarille ja suojaamaan haudoilla ja vedenalaisilla esteillä.2) Suomen vanhin vallihauta liittynee Koroisten piispanlinnaan 1200-luvun alkupuolelle3).

Vallihaudat olivat myös olennainen osa 1700-luvun bastionijärjestelmää. Vallihauta teki mahdolliseksi tehokkaan lähipuolustuksen ulkovarustusten läpi murtautunutta vihollista vastaan.4)

Ajoitus

Keskiaika–1700-luku.

Levintä

Suomen keskiaikaiset linnat.

Suojelustatus

Kivi- ja puulinnat rakenteineen ja kulttuurikerroksineen ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännösalueeseen sisältyvät pää- ja esilinnan lisäksi myös linnaa ympäröivät vallit, vallihaudat ja muut puolustusvarustukset, linnamalmit, satamapaikat jne. Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 87.

Lähteet

Hansson, Martin 2011. Medeltida borgar: maktens hus i Norden. Lund.
Kauppi, Ulla-Riitta 2011. Eurooppalaista linnoitustaitoa Suomessa. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Lovén, Christian 1996. Medeltida borgar och befästningar i det medeltida Sverige. Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademiens Handlingar. Antigveriska serien 40. Motala.

Muu kirjallisuus

Viitteet

1) Hansson 2011: 33–68, 226–227; Lovén 1996: 30–31.
2) Hansson 2011: 33–68; Lovén 1996: 30–31.
3) Koroistenniemi muinaisjäännösrekisteritunnus 853010001; ajoitus ks. Lovén 1996: 364–365.
4) Kauppi 2011: 24–41.
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/vallihauta.txt · Viimeksi muutettu: 2017/05/11 08:25 / Veli-Pekka Suhonen