Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aihealueet

Työkalut

wiki:sudenkuoppa


Sudenkuoppa

Määritelmä

Linnoituksen ulkovarustukseksi rakennettu este- ja ansakuoppa

Kuvaus

Sudenkuoppia tunnetaan Kaakkois-Suomen 1700-luvun linnoituksista kuten Savitaipaleen Järvitaipaleesta ja Kouvolan Utista1). Sudenkuopat ovat vähän tunnettu linnoituslaite, ja arkeologit ovat etsineet niitä linnoitusten etumaastoista systemaattisemmin vasta 2000-luvulla. On ilmeistä, että suuri osa sudenkuopista on edelleen löytämättä.

Sudenkuopat ovat maahan kaivettuja kuoppia, jotka kiertävät linnoituksia hieman epämääräisinä vyöhykkeinä. Nykyään ne erottuvat kasvillisuuden ja maan peittäminä kuoppina. Kuopat voivat olla riveissä yksittäin tai ne voivat muodostaa kahden tai kolmen kuopan ryhmiä. Utin linnoituksessa kuopat ovat kooltaan 0,8–2,8 metriä, syvyys 5–60 senttimetriä ja Järvitaipaleen linnoituksessa 0,5–2,4 metriä, syvyys 10 senttimetristä metriin. Isot ja pienet kuopat on kaivettu kuopparivistöihin sekaisin.2) Sudenkuopat korvasivat ja toisaalta myös täydensivät valleja ja vallihautoja. Sudenkuopat kaivettiin ”kennomaisesti” limittäen riveittäin ja varustettiin usein terävällä paalulla. Hiiltyneitä paaluja on kaivettu esiin arkeologisissa tutkimuksissa esimerkiksi Kyminlinnassa3). Sudenkuoppia voi olla vierekkäin kymmenittäin, jopa sadoittain. Esimerkiksi Savitaipaleen Järvitaipaleen linnoituksen ympäriltä on kartoitettu yli 600 kuoppaa4)

Historia ja käyttö

Venäläisten ”sudenkuopiksi” kutsumia estekuoppia kaivettiin vihollisen hyökkäysten hidastamiseksi linnoitusten ulkopuolelle ja joskus myös vallihautaan. Venäläisessä linnoitusoppaassa neuvotaan kaivamaan kuopat halkaisijaltaan 1,5–1,8-metrisiksi ja alaspäin kapeneviksi. Kuopan pohjalle asetettiin noin 1,4 metriä pitkä teroitettu puuseiväs. Kuopat tehtiin kolmeen riviin. Kuoppien välien piti olla joko 0,9 tai 1,8 metriä.5)

Ajoitus

1700-luku.

Levintä

Sudenkuoppia tunnetaan vain Kaakkois-Suomen 1700-luvun bastionilinnoituksista. On mahdollista, että niitä on myös muissa ajanjakson linnoituksissa.

Suojelustatus

Sudenkuopat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 87.

Lähteet

Hakanpää, Päivi 2005. Kotkan Kyminlinnan kaivaus, Suvorovin linnoituksen kartoitus ja Kyminlinnan ympäristön sotahistoriallisten kohteiden inventointi 2005. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
Hakanpää, Päivi 2008a. Savitaipale, Järvitaipaleen linnoituksen inventointi ja kartoitus 5.5.–9.5.2008. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
Hakanpää, Päivi 2008b. Valkeala, Utin linnoituksen inventointi ja kartoitus 12.5.–23.5.2008. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
Suhonen, V.-P. (toim.) 2011. Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Polovcov, Mihail 1832. Polevaja fortifikacija. Pietari.
Kauppi, Ulla-Riitta& Suhonen, V.-P 2011a. Savitaipaleen Järvitaipaleen linnoitus. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle: 230–237. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Kauppi, Ulla-Riitta & Suhonen, V.-P 2011b. Kouvolan Utin linnoitus. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle: 266–275. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Muu kirjallisuus

Viitteet

1) Kauppi & Suhonen 2011a: 236–237; Kauppi & Suhonen 2011b: 275; Hakanpää 2008a: 25; 2008b: 32
2) Kauppi & Suhonen 2011a: 236–237; Kauppi & Suhonen 2011b: 275; ks. myös Hakanpää 2008a: 25; 2008b: 32
3) Hakanpää 2005: 22
4) Hakanpää 2008b: 25
5) (Hakanpää 2008a: 25 ja 2008b: 32; Polovcov 1832
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/sudenkuoppa.txt · Viimeksi muutettu: 2017/05/11 08:19 / Veli-Pekka Suhonen