Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

wiki:tähystysasema


Tähystysasema

Määritelmä

puolustusaseman etumaaston tarkkailua varten rakennettu linnoituslaite

Kuvaus

Kenttälinnoitteiden tähystysasemia on vaikea erottaa tuliasemista. Tähystysasemat näkyvät juoksuhaudoista eteenpäin pistävinä kuoppamaisina rakenteina. Kantalinnoitteissa tähystysasemat erottuvat pienen kokonsa – konekivääri miehistöinen ei ole mahtunut sisään – ja ampuma-aukosta poikkeavan pienemmän tähystysaukon perusteella.

Helsingin ensimmäisen maailmansodan aikaisen maalinnoituksen maarintamalla tähystysasemat jakaantuvat pääpiirteissään kahteen ryhmään, joista toisen pohjanmuoto on nelikulmio ja toisen nelikulmio, jonka torjuntasuunnan puoleisen seinämä on ollut kaareva. Eräät tähystysasemat ovat takaa avoimia, toisissa on takaseinä ja ovi. Tähystysaukko on pienikokoinen. Se on toisinaan puhkaistu teräspalkkiin ja varustettu luukulla, joka on voitu vetää aukon eteen tarvittaessa.1) Myös Suomen muihin ensimmäisen maailmansodan aikaisiin linnoitteisiin liittyy tähystysasemia. Niiden tyypeistä ei kuitenkaan toistaikseksi ole tarkkaa kokonaiskuvaa.

Historia ja käyttö

Ensimmäisen maailmansodan puolustusasemien yhteyteen sijoitettiin tykistötulen kestäviä katettuja tähystysasemia, joista voitiin tarkkailla etumaastoa ja johtaa tulta. Tähystysasema kaivettiin maahan tai louhittiin kallioon. Asemat tuettiin aluksi muuratuilla kivillä ja myöhemmin betonilla. Katot tuettiin yleensä teräspalkeilla, mutta pelkästään betonikattoisiakin tähystysasemia on tehty. Tähystysasemien sisäpinta‐ala vaihtelee 1–1,5 neliömetriin.2)

Myös toisen maailmansodan aikaisiin linnoitteisiin liittyy erilaisia tähystysasemia. Esimerkiksi korsuissa voi olla tähystyskupuja.3)

Ajoitus

Ensimmäinen maailmansota, toinen maailmansota

Levintä

Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaiset linnoitusalueet.

Suojelustatus

Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Toisen maailmansodan kohteet eivät ole kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. Ks. Museoviraston ohje Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet.

Lähteet

Lagerstedt, John 2012. Salpalinja, sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009–2012. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
Lagerstedt, John 2014. Viaporin maarintama. Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille. Helsingin kaupunginmuseo.
Lagerstedt, John & Laulumaa, Vesa 2014. Helsinki, Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke. Inventointiselvitys. Museovirasto, arkeologiset kenttäpalvelut. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.

Muu kirjallisuus

Viitteet

1) , 2) Lagerstedt & Laulumaa 2014: 18.
3) Lagerstedt 2012.
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/tähystysasema.txt · Viimeksi muutettu: 2022/09/01 16:25 / Helena Ranta