Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aihealueet

Työkalut

wiki:taistelupaikka


Taistelupaikka

Määritelmä

Maa- tai vesialue, jolla taisteluun liittyvät sotatoimet ovat tapahtuneet

Kuvaus

Maa-alueiden taistelupaikat olivat yleensä taktisesti valittuja, edullisia maastokohtia, jotka sijaitsivat hyvien liikenneyhteyksien varrella joukkojen ja kaluston liikkumista ja huoltoa silmälläpitäen. Taisteluita on käyty usein aukeilla tasangoilla, pelloilla tai laakeilla kukkuloilla, mutta myös alueilla, joissa oli helposti puolustettava maastokohta kuten kapeikko tai sillankorva. Ne voitiin linnoittaa puolustusvarustuksin.

Varsinaisten taistelupaikkojen lisäksi on olemassa ns. kahakkapaikkoja. Kahakat ovat taisteluita pienempiä, usein sattumalta syntyneitä, aseellisia yhteenottoja. Niistä on jäänyt vain vähän arkeologisia merkkejä. Esimerkiksi musketinkuulat voivat kertoa kahakasta.

Kevyiden varustusten kuten kaivantojen, patterien ja ampumasuojien lisäksi maa-alueen taistelupaikalla ja sen lähiympäristössä voi sijaita leiripaikkojen jäännöksiä sekä joukkohautoja, joista kaatuneiden ruumiit on saatettu siirtää myöhemmin muualle. Metalliesineiden kuten ammusten, tykinkuulien sirpaleiden, varusteiden osien ja sotilaiden henkilökohtaisten esineiden ja niiden levinneisyyden perusteella voidaan tehdä päätelmiä mm. taistelun kulusta sekä taisteluun osallistuneista joukoista. Monille taistelupaikoille on pystytetty myöhemmin muistomerkki.

Myös merialueiden taistelupaikat olivat yleensä taktisesti valittuja. Taistelupaikat olivat usein joko avoimia merialueita tai kapeikkoja, kuten salmia ja niiden lähivesiä. Meritaisteluissa on hyödynnetty myös maa-alueita ja niiden varustuksia sekä puolustuslaitteita. Salmiin on voitu lisäksi upottaa puurakenteisia purjehdusesteitä ja aluksia tai kiinnittää kulkua estäviä kettinkejä. Meritaistelupaikan valintaan ovat vaikuttaneet myös käytössä olleet alus- ja asetyypit sekä meritaistelutaktiikat ja sääolosuhteet. Merialueiden lisäksi myös sisävesillä on käyty sotaa.

Meritaistelun jäljet katoavat nopeasti meren pinnalta. Kaikki jäännökset eivät ole välttämättä vajonneet juuri taistelupaikan kohdalle meren pohjaan, vaan osa niistä on voinut ajautua kauemmas. Meritaisteluista kertovat pohjassa ja rantavesissä säilyneet alusten ja veneiden hylyt ja niiden osat ja varusteet, takilan osat, ankkurit, tykit, tykinkuulat sekä erilaiset sotilaskäytössä olleet muut esineet. Taistelupaikoilta löytyy myös henkilökohtaisia esineitä sekä taistelussa hukkuneiden jäännöksiä. Taistelupaikat voivat olla edelleen hautapaikkoja. Meritaisteluissa ei aina menetetty aluksia eikä raskasta aseistusta. Kaikkia tunnettuja meritaisteluja ei ole onnistuttu paikantamaan historiallisten lähteiden pohjalta tai maastosta etsinnöistä huolimatta.

Historia ja käyttö

Merkittäviä taistelupaikkoja liittyy isovihaan (1713–1721) (esim. Isokyrö Napue), Kustaa III:n sotaan (1788–1790) (esim. Kotka Ruotsinsalmi) ja Suomen sotaan (1808–1809) (esim. Iisalmi Koljonvirta), vuoden 1918 sisällissotaan (esim. Tampere) sekä toiseen maailmansotaan (esim. Ilomantsi). Lisäksi tunnetaan mm. nuijasodan (1596–1597) kahakoiden paikkoja. Esihistoriallisia tai keskiaikaisia taistelupaikkoja ei ole toistaiseksi tunnistettu. Tietoja on kuitenkin useiden keskiaikaisten linnojen piirityksistä.

Kotkan edustalla käyty Ruotsinsalmen toinen meritaistelu (9.–10.7.1790) oli Pohjoismaiden historian suurin meritaistelu laivojen ja miesten lukumäärän mukaan mitattuna. Hangon vesillä käydyn Riilahden taistelun (27.7.1714) sijaintipaikkaa ei ole varmuudella pystytty määrittämään historiallisista lähteistä ja maastosta1).

Ajoitus

Keskiaika – toinen maailmansota

Levintä

Koko Suomi

Suojelustatus

Ensimmäisen maailmansodan (sisältää vuoden 1918 sisällissodan) ja sitä vanhempiin taisteluihin suoraan liittyvät esineet ja rakenteiden jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Ks. myös
Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 90.

Lähteet

Mäkinen, Johanna 2014. Hanko, Riilahden taistelupaikan vedenalaisarkeologinen etsintä 3.–17.5. ja 11.–19.6.2014. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
Niukkanen, Marianna 2009. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.

Muu kirjallisuus

Alvik, Riikka 2013. Kotka, Ruotsinsalmi. Ruotsinsalmen meritaistelualueen arkeologinen inventointi 27.5.–31.5.2013. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
Johnsson, Raoul 2010. Kustaa III ja suuri merisota. Taistelut Suomenlahdella 1788–1790. John Nurmisen säätiö.
Lappalainen, Jussi 2011. Kuninkaan viimeinen kortti. Viipurinlahden ja Ruotsinsalmen meritaistelut 1790. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Linnakko, Ilkka (toim.) 2014. Riilahden taistelu 1714. Atlasart.

Viitteet

1) Mäkinen 2014: 24
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/taistelupaikka.txt · Viimeksi muutettu: 2017/05/24 13:55 / Helena Ranta