Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aihealueet

Työkalut

wiki:talonpohja

Talonpohja

Määritelmä

Asuin- tai talousrakennuksen paikka; rakennuksen alin osa

Rakennuksen kantava alusrakenne.

Kuvaus

Maaseudun historiallisen ajan asuinpaikkojen talonpohjat näkyvät maastossa suorakulmaisina kuopanteina, kivistä tai maasta koostuvina seinälinjoina, kulmakivinä, tasanteita ja rinteessä olevina terrasseina sekä tulisijan jäännöksinä. Talonpohjat erottuvat usein ympäristöstään poikkeavana, niiden pohjan muotoa noudattavana kasvillisuutena. On myös varsin tavanomaista, että talonpohjan tulisijan kohdalla kasvaa puita tai muuta kasvillisuutta. Maanpäälle suoraan perustetuista tai varhain autioituneista taloista ei välttämättä ole ainakaan selkeästi erottuvia maanpäällisiä jäännöksiä.

Historia ja käyttö

Rautakautinen talonrakentamisperinne jatkui varhais- ja sydänkeskiajalle. Rakennuksen alimmat hirret laskettiin maalle, kalliolle tai matalan seinävallin varaan. Seinävalli koottiin pienehköistä kivistä, sorasta ja hiekasta. Seinävallien varaan perustettuihin rakennuksiin liittyy usein paalunsijoja, jotka ovat mahdollisesti tukeneet seiniä. Seinien sisäpuolella saattoi olla multapenkki, joka toisaalta tuki seinää ja toisaalta esti vedon lattianrajasta. Multapenkin päällä saattoi olla laveri tai seiniä kiertävä penkki.1)

Hirsirakennukset perustettiin jo keskiajalla myös kivijalan tai nurkkakivien päälle. Kivijaloista tuli ajan myötä vahvempia. Ne saattoivat koostua suurista nurkkakivistä, joiden välissä oli pienempiä kiviä. Pienemmät rakennukset, kuten aitat, olivat usein pelkkien nurkkakivien varassa.2)

Lattioista on vähän tietoa, koska puiset lattiarakenteet ovat ajan kuluessa maatuneet ja niistä saattaa arkeologisissa kaivauksissakin näkyä vain heikkoja merkkejä. Puulattiat saatettiin rakentaa suoraan maata vasten tai ne nostettiin niskapuiden eli lattiavasojen varaan. Maalle tehty lattia voitiin eristää maasta tuohen ja saven avulla. Lattiavasoista saattavat rakennusten sisältä paljastuvat harvakseen asetetut kivirivit. Keskiajalla on ollut myös kivi- ja savilattioita. Savilattioita on saatettu osittain kivetä. Lattioiden alle rakennettiin myös kellarikuoppia3).

Keskiajalla rakennettiin yksihuoneisten asuinrakennusten lisäksi eteisellisiä yksinäistupia, etuporstuallisia peräkamaritupia ja joskus myös paritupia. Parituvissa on kaksi tupaa, joiden välissä oli porstua ja eteinen.4) Samankaltaisia rakennustyyppejä tai -ratkaisuja oli maaseudulla pitkälle 1900-luvulle saakka.

Ajoitus

Keskiaika – nykyaika

Levintä

Koko Suomi

Suojelustatus

Maaseudun talonpohjat liittyvät kylänpaikkoihin, torppiin, kartanoihin tms. ja suojelu määräytyy pääkohteen mukaan.

Lähteet

Haggrén, Georg 2015. Rakennukset ja rakennustekniikka. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle: 472–486. Gaudeamus.
Mikkanen, Tiina 2015. Kotien särkyneet sydämet. Asuinrakennusten tulisijat rautakauden lopun ja keskiajan aikana. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, arkeologian oppiaine.

Muu kirjallisuus

Häggman, Kai et al. (toim.) 2006. Suomalaisen arjen historia. Savupirttien Suomi. Porvoo.
Vuorinen Juha-Matti 2003. Hallitalo ja hirsirakennus – elämää ahtaassa asumuksessa mutta väljässä pihapiirissä. Julkaisussa Kaitanen, Yrjö & Laukkanen, Esa & Uotila, Kari (toim.): Muinainen Kalanti ja sen naapurit. Talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle: 185–197. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Vuorinen, Juha-Matti 2009. Rakennukset ja rakentajat Raision Ihalassa rautakauden lopulla ja varhaisella keskiajalla. Turun yliopiston julkaisuja sarja C, osa 281.

Viitteet

1) , 2) Haggrén 2015: 476–477.
3) Haggrén 2015: 477–480.
4) Haggrén 2015: 479–480.
wiki/talonpohja.txt · Viimeksi muutettu: 2017/05/08 15:49 / Helena Ranta