Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

wiki:talvikylä


Talvikylä

Määritelmä

saamelaiskulttuuriin liittyvä historiallinen asuinpaikka, jolla hirsikotien jäännökset ovat tiiviisti rivimäisessä muodostelmassa

Kuvaus

Talvikylät muodostuvat useasta kodanjäännöksestä. Kodansijat ovat yleensä kuusikulmaisten, pyöreähköjen kotien jäännöksiä. Kodansijat muodostavat maaston muotojen, pienen joen tai lammen rannan, mukaisesti polveilevan rivimäisen kylän. Inarin Nukkumajoella on kahdeksan kylää, joista neljä sijaitsee joen luoteispuolella ja neljä joen kaakkoispuolella. Alun perin kyliä on ollut yhdeksän, mutta yksi Nukkumajokisussa sijainneista talvikylänpaikoista on tuhoutunut jo 1900-luvun alussa. Kodat sijaitsevat tavallisesti joen suuntaisessa rivissä.1)

Kodanjäännökset muodostuvat vallista ja keskellä olevasta soikean tai suorakaiteen muotoisesta tulisijasta. Valli on muodostunut hirsistä, jopa neljästä hirsikerrasta, maasta ja turpeesta. Maa-aines on tukenut hirsiä, joiden varaan kattoruoteet ovat tukeutuneet. Kodan katto on koostunut tukiruoteista, tuohikatteesta ja turpeesta. Kotaa on myös saattanut ympäröidä matala ojamainen kaivanto. Kodan halkaisija on vallin päältä mitattuna tavallisesti viidestä kuuteen metriin.2)

Kotien oviaukot, jotka voidaan havaita vallissa olevana matalampana kohtana, ovat suuntautuneet tavallisesti vesistöstä poispäin. Suorakaiteen tai soikean muotoisten tulisijojen pitkä sivu on kohti rivissä seuraavana olevaa tulisijaa eli kohti seuraavaa kotaa. Kotasijoista löydetty esineistö on monipuolista, esimerkiksi luusta ja sarvesta valmistettuja lusikoita, pettuveitsiä ja nuolenkärkiä, rautaisia kirveitä, veitsiä, neuloja, ongenkoukkuja, tulusrautoja ja nuolenkärkiä. Pronssiesineiden joukossa on mm. koruja ja käyttöesineitä, esim. neulakotia. Kaikista kodista on löytynyt paljon eläinten, etenkin lähialueilta pyydettyjen peurojen luita.3)

Asuinpaikoilla saattaa olla myös hirsitupien nurkkaliesiä. Ne edustavat todennäköisesti asuinpaikan nuorempaa vaihetta.4)

Historia ja käyttö

Talvikylänpaikat tunnistettiin 1900-luvun alussa ja niitä alettiin tutkia intensiivisemmin 1960-luvulla Nukkumajoella. 1970-luvun lopulta lähtien on tehty kaivaustutkimuksia. Asuinpaikkojen on arveltu olleen Ruotsin kruunun organisoimia, jotta verojen kerääminen helpottuisi. Niiden käyttö sijoittuu suorakaiteen muotoisten latomusten ja hirsirakennusten käyttöaikojen väliin.5)

Ajoitus

Asuinpaikat ajoittuvat pääasiassa 1400-luvulta 1600-luvun alkuun6).

Levintä

Talvikyliä tunnetaan ainakin Inarista, Utsjoelta, Sodankylästä ja Savukoskelta/Pelkosenniemeltä7).

Suojelustatus

Talvikylät ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Lähteet

Carpelan, Christian & Kankainen Tuovi 1990. Radiocarbon dating of a subrecent Saami winter-village site in Inari Lapland, Finland: a preliminary account. Pact 21/1: 357–370.
Carpelan, Christian 2003. Inarilaisten arkeologiset vaiheet. Julkaisussa Lehtola, Veli-Pekka (toim.): Inari – Aanaar, Inarin historia jääkaudesta nykypäivään: 28–95. Inarin kunta, Oulu.
Halinen, Petri 2009. Change and continuity of Saami dwellings and dwelling sites from the Late Iron Age to the 18th century. Julkaisussa Äikäs, Tiina (toim.): Máttut – Máddagat – The Roots of Saami Ethnicities, Societies and Spaces / Places. Publications of the Giellagas Institute, 12: 100–115.
Inkiläinen, Maria 1999. Nukkumajoki 2 – saamelaiskylä sukupuoliarkeologisena tutkimuskohteena. Muinaistutkija 3/1999: 2–14.
Ojanlatva, Eija 2013. Saamelaisalueen arkeologinen kulttuuriperintö. Julkaisussa Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija (toim.): Ealli biras – elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma: 38–53. Sámi museum - Saamelaismuseosäätiön julkaisuja 9.

Muu kirjallisuus

Carpelan, Christian ja Lavento, Mika 1996. Soil phosphorus survey at subrecent Saami winter village sites near Inari, Finnish Lapland. A preliminary report. Julkaisussa Mejdahl, V. & Siemen, P. (toim.): Proceedings from the 6th Nordic Conference on the Application of Scientific Methods in Archaeology, Esbjerg 1993 Arkeologiske Rapporter 1, 1996: 97–107.
Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar 2004. Samenes Historie fram til 1750. Cappelen Akademisk Forlag, Oslo.
Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar 2014. Hunters in Transition. An Outline of Early Sámi History. The Northern World. North Europe and the Baltic c. 400–1700 AD. Peoples, Economics and Cultures. Volume 63. Leiden, Boston.

Viitteet

1) Carpelan 2003; Ojanlatva 2013
2) , 3) Carpelan 2003; Halinen 2009; Inkiläinen 1999
4) Carpelan 2003; Inkiläinen 1999
5) Carpelan 2003; Halinen 2009
6) Carpelan 2003; Carpelan & Kankainen 1990
7) Carpelan 2003
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/talvikylä.txt · Viimeksi muutettu: 2022/09/01 15:45 / Helena Ranta