Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

wiki:esilinna


Esilinna

Määritelmä

keskiaikaisen linnan päälinnan edustalla tai vierellä sijaitseva erillinen varustus

Kuvaus

Keskiaikaisten kivilinnojen esilinnat erottuvat päälinnaa ympäröivinä muurein rajattuina alueina (esim. Raasepori). Ns. pikkulinnojen esilinnat erottuvat mäen laella tai saaren korkeimmalla kohdalla sijaitsevan päälinnan alapuolisina terrasseina (esim. Porvoo Husholmen). Esilinnoja on rakennettu myös niemen kärkeen sijoitetun päälinnan edustalle tai sen viereen tasatulle alueelle (esim. Karjaa Junkarsborg, Sipoo Sibbesborg). Pikkulinnojen esilinnat ovat luultavasti olleet heikommin varusteltuja kuin päälinnat. Maastossa on havaittavissa esilinnoja rajaavia kivi- ja maavalleja, vallihautoja sekä joskus vedenalaisten estevarustusten jäännöksiä. Kivi- ja maavallien päällä on ollut mahdollisesti jonkinlainen paaluvarustus. Esilinnojen alueella voi sijaita myös rakennusten, kellareiden ja tulisijojen jäännöksiä.

Hylättyjen ja käytöstä jääneiden linnojen esilinnojen ulkopuolisia linnanmalmeja ei toistaiseksi ole juurikaan tutkittu arkeologisesti. Raaseporin Slottsmalmenin eli linnanmalmin tutkimukset ovat kuitenkin tuoneet esiin näiden kohteiden valtavan arkeologisen potentiaalin1).

Historia ja käyttö

Jo esihistoriallisissa linnoissa oli esilinnatyyppisiä mäen tai kallion päälle rakennetun päälinnan ulkopuolisia varustuksia. Varsinaiset esilinnat ovat kuitenkin vasta keskiaikaisille linnoille tyypillinen piirre. Niitä on sekä kaikissa suurissa harmaakivilinnoissa että lähes kaikissa niemiin ja saariin rakennetuissa pienissä puulinnoissa.2)

Keskiaikaisissa linnoissa oli yleensä yksi tai useampi esilinna. Päälinnaan saattoi liittyä useita peräkkäisiä tai vierekkäisiä esilinnoja. Esilinna oli joko kokonaan eristetty päälinnasta valli- ja vesihaudoin tai se oli rakennettu kiinni päälinnan varustuksiin. Esilinnan tarkoitus oli vahvistaa linnan puolustusta antamalla sille alueellsista syvyyttä. Toisaalta sinne voitiin sijoittaa linnan eri toimintoihin liittyviä rakennuksia kuten asuin- ja talousrakennuksia, pajoja, talleja jne. Esilinnan ulkopuolella oli usein myös käsityöläisten, kauppiaiden, työväen, merimiesten ja linnan palvelusväen asuttama ns. linnanmalmi. Linnanmalmilla sijaitsi usein satama ja ja se toimi kauppapaikkana.3)

Ajoitus

Rautakauden lopulta keskiajalle

Levintä

Keskiajan Suomi

Suojelustatus

Kivi- ja puulinnat rakenteineen ja kulttuurikerroksineen ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännösalueeseen sisältyvät pää- ja esilinnan lisäksi myös linnaa ympäröivät vallit, vallihaudat ja muut puolustusvarustukset, linnamalmit, satamapaikat jne.

Lähteet

Haggrén, Georg & Jansson, Henrik 2012. Raseborg Through the Ages. Julkaisussa Uotila, Kari & Mikkola, Terhi & Vilkuna, Anna-Maria (toim.): Castella Maris Baltici X: 61–70. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XVIII. Suomen keskiajan arkeologian seura, Turku.
Hakanpää, Päivi & Nordman Johanna & Väisänen, Minna 2012. Olavinlinnan vaiheiden mallinnusraportti. Keskiaika, ruotsalainen aika ja venäläinen aika. Museoviraston arkistossa.
Hansson, Martin 2011. Medeltida borgar : maktens hus i Norden. Lund.
Knuutinen, Tarja 2012. Überlegungen zur Rekonstruktion von Umgebung und Infrastruktur der Spätmittelalterlichen Burg Raseborg. Julkaisussa Burgen und Schlösser. Zeitschrift für Burgenforschung und Denkmalpflege 3/2012: 163–168.
Knuutinen, Tarja 2014. Raaseporin Slottsmalmenin tutkimukset kesällä 2014. SKAS 1/2014: 42–46.
Knuutinen, Tarja 2015. Jätteiden lumoa, stratigrafisia hankaluuksia ja mahtava juhannustulva – Katsaus Raaseporin Slottsmalmenin kesän 2015 kaivauksiin. SKAS 3/2015: 23–29.
Lovén, Christian 1996. Medeltida borgar och befästningar i det medeltida Sverige. Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademiens Handlingar. Antikvariska serien 40. Motala.
Nationalencyklopedin, borg. https://www.ne.se/uppslagsverk/encyklopedi/l%C3%A5ng/borg (luettu 10.3.2016)
Uotila, Kari 1998. Medieval outer baileys in Finland: with special reference to Turku Castle.
Archaeologia Medii Aevi Finlandiae III.

Muu kirjallisuus

Viitteet

1) Haggrén & Jansson 2012; Knuutinen 2012; 2014; 2015.
2) Ks. esim. Hansson 2011: 33–68, 226–227; Lovén 1996: 30–31
3) Ks. esim. Hansson 2011: 33–68, 137–142, 226–227; Lovén 1996: 30–31; Hakanpää et al. 2012.
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/esilinna.txt · Viimeksi muutettu: 2023/01/30 16:10 / Helena Ranta