Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

wiki:uurnahautaus


Uurnahautaus

Määritelmä

hautaustapa, jossa vainajan poltetut jäännökset tai osa niistä on pantu astiaan ja sen jälkeen asetettu polttohautaan

Kuvaus

Yksi polttohautaamiseen liittyvä hautausmuoto on uurnahautaus, jossa vainajan jäännökset ja mahdollisesti ainakin osa hauta-antimista on laitettu savi-, metalli- tai puuastiaan. Puuastioista haudoissa on yleensä jäljellä vain astiassa tiivisteenä käytettyä hartsia1).

Historia ja käyttö

Vajaasta kymmenkunnasta röykkiöhaudasta on löydetty joko selviä jäännöksiä tai fragmentteja hartsitiivisteestä, joka viittaa puiseen astiaan. Röykkiöt ajoittuvat pronssikaudelta roomalaisajalle. Tällaisia röykkiöitä on Manner-Suomessa Laitilassa, Porissa, Karjaalla, Salossa ja Laihialla. Nykyisin Venäjälle kuuluvasta Lavansaaren röykkiökalmistosta saatu hartsitiiviste ja verrokiksi Maarian Kärsämäestä löydetty hartsi on analysoitu. Ne osoittautuivat koivu- eli tuohitervaksi, joka kansanomainen nimitys on ”tökötti”. On myös arveltu, että nämä hartsilla tiivistetyt hautauurnat olisivat lehmuksenkuoresta tehtyjä vakkoja.2)

Roomalaisen rautakauden nk. Kärsämäen-tyypin kalmistoihin liittyvistä, puu-ja saviastioihin tehdyistä uurnahaudoista ks. palokuoppahauta.

Puu- ja saviastioiden ohella tunnetaan ainakin yksi varma metalliastiaan tehty uurnahautaus. Mynämäen Mynänummelta löydettiin hautakuoppa, jossa pronssiseen kattilaan oli asetettu palaneita luita ja rikkaita hauta-antimia. Hautaus ajoittuu kansainvaellusaikaan.3)

Ajoitus

Pronssi- ja rautakausi.

Levintä

Uurnahautauksia on Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Lisäksi yksi löytö on Ahvenanmaalta. Harsijäännöksiä on löydetty myös kolmesta röykkiöstä nykyisin Venäjälle kuuluvasta Lavansaaresta.4)

Suojelustatus

Esihistorialliset haudat ja kalmistot ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Lähteet

Edgren, Torsten 1993. Lavansaaren Suursuonmäen röykkiöhaudat. Suomen Museo 1992: 5–20.
Lähdesmäki, Ulla 1995. An Early Roman Iron Age Urn Burial in Vanhalinna, Lieto. Karhunhammas 16: 77–82.
Pälikkö, Marja 2009. Aittamäki – hautauksia hartsitiivisteuurnasta polttokenttäkalmistoon. Julkaisussa Korkeakoski-Väisänen, Kristiina & Pukkila, Jouko & Lehtonen, Hannele (toim.): Muinaisjäännös ja maisemakohde. Kaksitoista näkökulmaa arkeologisiin ja kasvitieteellisiin tutkimuksiin Liedon Vanhalinnassa ja sen ympäristössä: 86–96. Turun Yliopistosäätiö.
Salmo, Helmer 1944. En kittelgrav på Virmo kyrkogård. Finskt Museum LI: 20–33.
Salo, Unto 1984. Pronssikausi ja rautakauden alku. Julkaisussa Suomen historia 1: 98–249. Espoo.
Salo, Unto 1989. Astian kulttuurihistoriasta Suomessa ja naapurialueilla. Suomen Museo 1989: 5–48.

Muu kirjallisuus

Viitteet

1) esim. Salo 1984: 208; Lähdesmäki 1995; Pälikkö 2009
2) Salo 1989: 20–21, 23; Edgren 1993: 14–16; Lähdesmäki 1995: 79
3) Salmo 1944; Kivikoski 1966: 60
4) Lähdesmäki 1995: 79
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/uurnahautaus.txt · Viimeksi muutettu: 2022/09/28 15:23 / Helena Ranta