Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aihealueet

Työkalut

wiki:kanava


Kanava

Määritelmä

Vesiliikennettä tai veden johtamista varten rakennettu vesiuoma

Kuvaus

Sisävesireitit olivat Suomessa liikenteellisesti erittäin tärkeässä asemassa. Maanteiden vähäisyyden ja huonon kunnon sekä maantieteellisten esteiden vuoksi oli kulkeminen ja tavaroiden kuljetus järviä ja jokia pitkin monesti nopeampaa ja helpompaa, tosin monet pienet joet olivat vaikeakulkuisia ja kosket, kivikot, matalikot ja kannakset katkaisivat usein matkanteon. Maakannaksen yli saatettiin vene kantaa tai vetää se esimerkiksi teloja käyttämällä. Taipaleita esiintyy paljon järvialueiden paikannimistössä. Vanhat maakannasten yli johtavat veneenvetotaipaleet voivat erottua maastossa urana ja niihin voi liittyä myös muita rakenteita.1)

Keinotekoisia kanavia alettiin rakentaa, kun alusten koko ja tehokkaampien kuljetusten tarve kasvoivat 2). Usein riitti pelkkä kosken perkaus, mutta avokanavan puhkaisu tai kosken ohittaminen sulkukanavan avulla oli yli yleensä joissain kohdin välttämätöntä. Joidenkin kanavien käyttötarkoitus oli alun perin lähinnä sotilaallinen, mutta useimpia käytettiin rauhanomaisiin tarkoituksiin raaka-aineiden ja kauppatavaroiden kuljetuksessa. Rakennetut kanavat arkeologisena kohteena pitävät sisällään mm. vanhimpien kanavien ja kanavayritysten uomia ja rakenteita. Myös käytöstä jääneiden vanhimpien sulkukanavien jäännökset sulkulaitteineen ovat arkeologisesti mielenkiintoisia. Monia kanavia on myöhemmin levennetty ja modernisoitu, jolloin alkuperäiset rakenteet ovat hävinneet tai muuttuneet. Alkujaan maanpäällisiksi rakennettuja ja sellaisina käytettyjä kanavarakenteita on myös saattanut jäädä veden alle esimerkiksi uudempien uittokanavien vuoksi.3)

Kanavan rakentamiseen käytetty valtava työmäärä saattaa näkyä sen rannoilla olevien rakennusten ja muiden rakenteiden jäännösten paljoutena. Pääosin käsityönä tehdyt kanavat sitoivat ison joukon työväkeä, joka luonnollisesti majoittui jonnekin lähistölle. Kanavien rakentaminen ja käyttö on saattanut muodostaa niiden rannoille jopa yhteisömäisen asutuksen. Kanavat saattavat myös liittyä yhteisön tuottaneeseen teollisuustoimintaan (esim. ruukkien kanavat). Yhteisöstä saattaa olla muistona kanavan rannoilla olevia rakennusten pohjia, kivijalkoja, pengermiä ja terasseja, kellarikuoppia, majakuoppia, tulisijojen jäännöksiä ja teiden pohjia. Kanavia on niiden liikenteellisen merkittävyyden vuoksi usein myös linnoitettu.4)

Historia ja käyttö

Suomen vanhin kanava on keskiaikainen, ilmeisesti Raaseporin linnan rakentamiseen liittyvä Grabben kanava entisen Karjaan kunnan nykyisen Raaseporin kaupungin alueella.5) Eniten kanavia rakennettiin kuitenkin Saimaan vesistöalueelle. Yrityksiä Saimaan ja Viipurin reitillä olevan Juustilanjoen yhdistämiseksi oli jo 1500-luvun alkuvuosina, mutta hanke epäonnistui, ja kaivannon jäännökset Lauritsalassa ovat hävinneet Saimaan kanavan rakennustöissä. Samalla alueella alettiin vuosina 1607–1608 kaivaa kanavaa Saimaalta Suomenlahdelle, ja tämäkin hanke jäi kesken. Tästä Juustenin tai Pontuksen kaivantoina tunnetusta kanavahankkeesta on säilynyt noin 500 metrin pituinen uoma.6)

Valtiovalta laati 1700-luvulla runsaasti suunnitelmia Suomen läpikulkuvesiteistä, mutta kalliista ja teknisesti vaikeista hankkeista luovuttiin. Kerimäen Raikuun kanavan rakensivat luultavasti talonpojat 1750-luvulla. 1778 aloitettu Lempäälän Rikalan kanavan rakentaminen oli ainoa sulkukanavasuunnitelma, jonka valtiovalta yritti toteuttaa Ruotsin vallan aikana. Lisäksi panostettiin jonkin verran koskien perkaukseen.7)

Turun rauhan jälkeen venäläisiltä katkesi vesiyhteys Lappeenrannan ja Savonlinnan väliltä, minkä vuoksi sotamarsalkka Suvorov rakennutti 1790-luvulla Saimaalle neljä alun perin sotilaallista kanavaa Telataipaleen, Kukonharjun, Kutveleen ja Käyhkään8). Lisäksi Taipalsaaren ja Savitaipaleen Korholan väliseen salmeen suunniteltiin ja ilmeisesti myös jonkin verran rakennettiin viidettä kanavaa, jota on kutsuttu naapurikylän mukaan Solkein kanavaksi9). Saimaan sotakanavat oli ensimmäinen toteutunut suuri kanavahanke. Rajan länsipuolella aloitettiin vuonna 1803 Kravin kanavalinjan rakennustyöt Kokemäenjoella. Sulkukanavat tulivat ensimmäiseksi käyttöön ruukeilla yksityisten rakentamina 1700-luvun puolimaissa ja 1800-luvun alkupuolella.

Autonomian aika oli sisävesikanavien rakentamisen, koskien perkaamisen ja järvenlaskutöiden kulta-aikaa. Töitä johti koskenperkausjohtokunta, ja niitä tehtiin mm. Kokemäenjoen ja Oulujoen vesistöissä, Längelmävedellä, Päijänteellä ja Saimaalla. Mittavin hanke oli Saimaan sulkukanavan rakentaminen 1844–185610).

Ajoitus

Vanhin tunnettu kanava Suomessa on Grabben kanava, joka on keskiaikainen.

Levintä

Kanavia on pääasiassa rakennettu sisävesille, etenkin Vuoksen, Saimaan, Kymijoen ja Kokemäen vesistöalueille.

Suojelustatus

Vanhat veneenvetotaipaleet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, mikäli niissä on erotettavissa maastoon jäänyt ura tai muita rakenteita. Vanhimpien kanavien ja kanavayritysten uomat, rakenteet ja jäännökset mukaan lukien Suvorovin kanavat ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä sekä käytöstä jääneiden vanhimpien sulkukanavien jäännökset. Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 104.

Lähteet

Myllykylä, Turkka 1991. Suomen kanavien historia. Helsinki.
Niukkanen, Marianna 2009. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.
Ruohonen, Juha 2008. Lempäälän Rikalan kanava-alueen arkeologinen selvitys. Pirkanmaan alta, arkeologisia tutkimuksia 9. Pirkanmaan maakuntamuseo. Tampere.
Suhonen, V.-P. 2004. Suvorovin kanavien arkeologinen inventointi vuonna 2004. Museovirasto, Rakennushistorian osasto. Museoviraston arkistossa.
Suhonen, V.-P. 2006. Solkein kanava – muinaisjäännösten tarkastus. Museovirasto, Rakennushistorian osasto. Museoviraston arkistossa.
Suhonen, V.-P. 2008. Suvorovin kanavat, Venäjän Saimaan laivaston sotakanavien restaurointihanke 2002–2008. Museovirasto. Museoviraston arkistossa.

Muu kirjallisuus

Viitteet

1) Myllykylä 1991: 12; Niukkanen 1999: 104.
2) Myllykylä 1991: 12
3) Niukkanen 1999: 104.
4) Suhonen 2004; Suhonen 2012.
5) Muinaisjäännösrekisteritunnus 220010055.
6) Myllykylä 1991: 16–17; Pontuksen kaivanto muinaisjäännösrekisteritunnus 1000005133
7) Myllykylä 1991: 18–35; Niukkanen 1999: 104; Ruohonen 2008
8) Myllykylä 1991: 36–39
9) Suhonen 2006.
10) Myllykylä 1991: 107–129
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/kanava.txt · Viimeksi muutettu: 2017/05/23 09:30 / Helena Ranta