Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aihealueet

Työkalut

wiki:rautakautinen-asuinpaikka


Rautakautinen asuinpaikka

Määritelmä

Ympäri vuoden asuttu, maanviljelyyn ja karjanhoitoon liittyvä rautakauteen ajoittuva asuinpaikka

Rautakaudelta tunnetaan myös pyyntikulttuuriin liittyviä asuinpaikkoja

Kuvaus

Rautakauden asuinpaikoista ei yleensä ole maan pinnalle näkyviä merkkejä. Maan alla voi olla säilyneenä ympäröiviä maakerroksia tummempaa nk. kulttuurikerrosta, joka on syntynyt ihmistoiminnasta asuinpaikalla, kuten likavesistä, jätteistä ja niiden käsittelystä. Osana kulttuurikerrosta voidaan löytää esineitä sekä jäännöksiä rakennuksista. Tällaisia ovat mm. paalunsijat, puujäännökset ja seinärakenteista peräisin oleva palanut savi. Tyypillisimpiä esinelöytöjä ovat mm. keramiikan palat sekä erilaiset käyttöesineet ja niiden katkelmat sekä riista- ja kotieläinten luut.

Rautakauden asuinpaikkoihin voi liittyä myös tietynlaista kasvillisuutta, nk. arkeofyyttejä eli muinaistulokaskasveja. Kun alueita rautakaudella raivattiin maanviljelykseen ja laidunnukseen, se loi edellytykset monien niitty- ja ketokasvien leviämiselle. Monet runsaslajiset kedot sijaitsevatkin rautakautisilla kohteilla tai niiden tuntumassa. Arkeofyyteistä voidaan mainita esimerkiksi sikoangervo, ahdekaura, nurmilaukka, pölkkyruoho ja nätkelmät.1)

Asuinpaikkojen ajoittaminen, tunnistaminen ja määritteleminen ei aina ole ongelmatonta. Rautaesineiden katkelmat ovat vaikeasti tunnistettavissa ja nk. rautakauden tyypin keramiikkaa on käytetty vielä keskiajan puolella.2) Myös luuanalyysit, joissa löydetään sekä ihmis- että eläinluuta, voivat synnyttää pohdintaa löytöpaikan määrittämisestä ja siellä tapahtuneista toiminnoista3).

Historia ja käyttö

Rautakaudella asutuksen sijoittumiseen vaikuttivat vesi- ja maakulkureitit; asutusta keskittyi esimerkiksi jokien ja muiden vesistöjen varsille. Koska maatalouden merkitys kasvoi rautakauden kuluessa, maaperän tuli olla sopivaa maanviljelyn harjoittamiseen4).

Monessa tapauksessa rautakautiset asuinpaikat ja kalmistot löytyvät vanhojen historiallisten kylien tonteilta tai niiden lähistöltä. Esimerkiksi lounaissuomalaisilla kylämäillä asutus on voinut jatkua samalla paikalla rautakaudelta aina nykypäivään asti. Tällöin kulttuurikerrokset voivat olla sekoittuneita ja rautakautisen kulttuurikerroksen on rikkonut sitä nuorempi asutus. Usein löytöpaikat ovat peltojen ympäröimiä mäkiä, mutta asuinpaikkoja on löydetty myös peltoalueilta5).

Ajoitus

Rautakausi, noin 500 eaa. – 1200 / 1300 jaa.

Levintä

Vaihtelee eri rautakauden periodeilla6). Perinteisesti asutuksen levintää on päätelty asuinpaikkahavaintojen puuttuessa kalmistojen avulla.

Suojelustatus

Rautakautiset asuinpaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Lähteet

Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa 1984. Keski- ja myöhäisrautakausi. Julkaisussa Suomen historia 1: 250–405. Espoo.
Mäntylä-Asplund, Sari & Storå, Jan 2010. On the Archaeology and Osteology of the Rikala Cremation Cemetery in Salo, SW Finland. Fennoscandia Arhaeologica XXVII: 53–68.
Raninen, Sami 2015. Pirkkalan Tursiannotkon kaivaukset 2012–2013. Pirkan maan alta 14: 8–16. Tampereen museot – Pirkanmaan maakuntamuseo.
Raninen, Sami & Wessman, Anna 2015. Rautakausi. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle: 213–365. Gaudeamus.
Seppälä, Sirkka-Liisa 2000. Rautakautiset kohteet – funktion, ajoituksen ja sijainnin problematiikkaa. Julkaisussa Maaranen, Päivi & Kirkinen, Tuija (toim.): Arkeologinen inventointi. Opas inventoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen: 192–197. Museovirasto.
Tiitinen, Teija (toim.) 1999. Hiidenkiuas ja tulikukka. Opas arkeologisen kulttuuriperinnön hoitoon. Museovirasto.
Tourunen, Auli & Troy, Carmelita 2011. Tuloksia ja tulkintaa: osteologisen analyysin tuomia uusia näkökulmia vanhoihin kohteisiin. Muinaistutkija 1/2011: 11–20.
Vuorinen, Juha-Matti 2009. Rakennukset ja rakentajat Raision Ihalassa rautakauden lopulla ja varhaisella keskiajalla. Turun yliopiston julkaisuja. Annales Universitatis Turkuensis, Sarja C osa 281. Turun yliopisto.

Muu kirjallisuus

Viitteet

1) Tiitinen 1999: 14–15, 17
2) Seppälä 2000: 195
3) Seppälä 2000: 193; Mäntylä-Asplund & Storå 2010; Tourunen & Troy 2011
4) Tiitinen 1999: 23–24; Raninen & Wickholm 2015: 274–275, 303
5) Lehtosalo-Hilander 1984: 331; Seppälä 2000: 194; ks. myös Vuorinen 2009; Raninen 2015
6) levintäkarttoja esim. Raninen & Wickholm 2015: 244, 286, 354
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/rautakautinen-asuinpaikka.txt · Viimeksi muutettu: 2017/05/09 10:16 / Helena Ranta