Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aihealueet

Työkalut

wiki:kuninkaankartano


Kuninkaankartano

Määritelmä

Kruunun omistama kartano tai suurtila

Kuvaus

Useita keskiaikaisia ja uuden ajan alun kuninkaankartanoita (ruots. kungsgård, lat. curia regia) mainitaan historiallisista lähteistä. Kaikkien kartanoiden tarkkaa sijaintipaikkaa ei kuitenkaan tiedetä ja osa näkyy vain välillisesti ajanjakson kirjallisista lähteistä. Toisaalta osa kuninkaankartanonpaikoista on edelleen asuttuja.

Kuninkaankartanot sijoitettiin aina hyvien maa- ja vesikulkureittien yhteyteen. Rakennuspaikan valintaan vaikutti myös kuninkaankartanolle määrätty tehtävä (esim. maanviljely, karjakasvattaminen, kaupankäynti, liikenteen valvonta). Eräiden niemillä ja saarilla sijaitsevien keskiaikaisten kuninkaankartanoiden paikat muistuttavat ajanjakson pikkulinnoja (esim. Pyhtään Tessjö). Myös puolustusvarustusten (haudat, paaluvarustukset) olemassaolo on siten mahdollista, vaikka niitä ei ole ainakaan vielä tunnistettu arkeologisesti.

Maastossa autioituneet kuninkaankartanot muistuttavat kohteina maaseudun kyläpaikkoja ja rälssin kartanoita. Löydettävissä on yleensä asutukseen viittaavaa kasvillisuutta, rakennuksen pohjia, kulmakiviä, kivijalkoja, uuninraunioita ja kellareita. Arkeologit ovat toistaiseksi tutkineet tarkemmin vain muutamia kuninkaankartanoita. Perniössä on kaivettu Helgån keskiaikaista ja Näsen 1500-luvun kuninkaankartanon paikkaa1). Rakennukset olivat molemmissa kohteissa olleet puisia. Uuden ajan kartanonpaikkaan liittyi kukkulan laella sijaitseva umpipihamainen rakennusryhmä ja suuria kivikellareita.

Huomionarvoista on se, että kuninkaankartanoiden perustaminen on autioitunut ympäristössä olevia tiloja2).

Historia ja käyttö

Kuninkaankartanoiksi nimetyt valtion omistamat tilat kuuluivat Ruotsin hallintojärjestelmään varhaiskeskiajalta 1700-luvulle. Kuninkaankartanolaitoksen muoto muuttui ajan kuluessa useita kertoja uusien tehtävien ja vallitsevien aatesuuntien mukaan.3)

Kuninkaan ylläpitoa varten tarkoitettu kruunun maaomaisuus ”Uppsala öd” määritettiin Ruotsin keskiaikaisissa maakuntalaeissa ja maanlaissa. Kuninkaankartano-nimitys tuli käyttöön eräiden järjestelmään kuuluneiden tilojen noustua muita merkittävämpään hallinnolliseen ja taloudelliseen asemaan. Kuninkaankartanoilta hallittiin kruunun maaomaisuutta, ja niillä oli alaisuudessaan usein oma lampuotilääni.4) Kartanonvoudeilla oli maataloudesta vastaamisen ohella myös joitakin oikeudellisia tehtäviä, kuten sakkojen ja verojen keruu.5)

Verojen kokoaminen kuninkaankartanoihin juontaa aikaan, jolloin kuningas kiersi seurueensa kanssa ympäri maata. Kuninkaankartanot menettivät merkityksensä majapaikkoina kuninkaan siirtyessä 1200-luvulla asumaan linnoihin ja kaupunkeihin. Kuninkaankartanoiden tuotto pysyi kuitenkin läpi keskiajan yhtenä kuninkaan tärkeimmistä tulonlähteistä.6) Kustaa Vaasan aikana perustettiin noin 50 uutta kuninkaankartanoa, joiden päätarkoituksena oli varmistaa armeijan huolto Venäjän vastaisessa sodassa. Tarkoituksena oli tehostaa hallintoa ja maanviljelyä. Uuden ajan alun kuninkaankartanoihin liittyi myös varhaisia teollisuuslaitoksia.7)

Kuninkaan henkilökohtainen maaomaisuus erotettiin jo 1100-luvulla siitä maasta, joka hänellä oli asemansa perusteella. Kuninkaan oli määrä jättää kruunun maaomaisuus koskemattomana seuraajalleen8). Kuningas saattoi läänittää kuninkaankartanoita, muttei myydä tai muuten luovuttaa niitä pois kruunulta9). ”Uppsala öd” pysyi periaatteessa koossa 1100-luvulta myöhäiskeskiajalle saakka. Ajoittain kuninkaat kuitenkin kajosivat kruunun maaomaisuuteen sekä vähentämällä siihen kuuluneiden tilojen määrää että lisäämällä siihen omia tilojaan.10)

Ajoitus

Keskiaika – 1700-luku

Levintä

Ruotsin vallan ajan Suomi

Suojelustatus

Autioituneet kuninkaankartanon paikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Edelleen käytössä olevat rakennetut kartanonpaikat ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä, mikäli:
1. paikalta tunnetaan ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä,
2. inventoinneissa tehdään havaintoja uusista kiinteistä muinaisjäännöksistä tai
3. on erityisen vahvat perusteet olettaa, että paikalla on kiinteitä muinaisjäännöksiä (esim. rautakautinen kohde läheisyydessä).
Ks. Museoviraston ohje: Maaseudun historiallisten asuinpaikkojen inventointi, ohje 2015 (5.5.2015), sivu 6.

Lähteet

Aliforsti, Kari 1989. Kaksi varsinaisuomalaista kartanolääniä – Suuntaviivoja varhaiskeskiaikaisen kartanohallinnon tutkimukseen. Turun historiallinen arkisto.
Andræ, Carl Göran 1964. Kungsgård. Julkaisussa Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid, band IX, Konge, Kyrkorummet. Helsingfors.
Haggrén, Georg 2015. Asuinpaikat ja asumukset. Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle: 420–471. Gaudeamus.
Haggrén, Georg 2016. The context of the desertation of Mankby. King Gustaf Vasa and his network of royal demesnes. Julkaisussa Harjula, Janne & Helamaa, Maija & Haarala, Janne & Immonen, Visa (toim.) Mankby – a deserted medieval village on the coast of southern Finland 2016. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XXII. Mustasaari.
Lovén, Christian 1996. Medeltida borgar och befästningar i det medeltida Sverige. Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademiens Handlingar. Antigveriska serien 40. Motala.
Salminen, Timo 1990. Kuninkaankartanot Suomessa n. v. 1050–1560. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, Suomen historia.

Muu kirjallisuus

Nurminen, Hanna (toim.) 2008. Saaren kartano Mynämäellä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1182, Tieto, Koneen Säätiö, Porvoo.

Viitteet

1) Haggrén 2015: 444.
2) ks. esim. Haggrén 2016
3) Salminen 1990: 1.
4) Salminen 1990: 14–15.
5) , 6) Andræ 1964: 514–515.
7) Haggrén 2016: 53, 65.
8) Andræ 1964: 514.
9) Alifrosti 1989: 30.
10) Lovén 1996: 55–56.
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/kuninkaankartano.txt · Viimeksi muutettu: 2017/05/03 15:00 / Helena Ranta