rakennus, josta on välitetty viestejä taulujen ja lippujen avulla

Optisista lennätinasemista saattaa olla jäljellä vähäisiä ja vaikeasti tulkittavia jäännöksiä. Kalliolle rakennetun puisen tähystysaseman paikalla voi olla jäljellä esimerkiksi pronssikautista hautaröykkiötä tai rajamerkkiä muistuttava röykkiö. Telegraf- ja Vaktan-alkuiset paikannimet saattavat viitata tähystysasemiin; näitä nimiä on paljon Hangon ja Porvoon välisellä rannikolla.¹⁾ Suomenlahden rannikkoa noudattava lennätinasemalinjaus näkyy vuosina 1854–1856 laaditussa Kalmbergin kartastossa²⁾.

Vuonna 1796 rakennettiin Ruotsin ja Ahvenanmaan välille optinen lennätin, kolmen lennätinaseman, Grisslehamnin–Signilskärin–Eckerön muodostama ketju. Asemat olivat puisia, tornimaisia rakennelmia, joiden huipulla oli poikkipuita. Niihin oli kiinnitetty numeroin varustettuja mustia tauluja, joiden asentoa saattoi muuttaa köysien avulla. Tauluilla voitiin muodostaa sanomia, jotka luettiin kaukoputken avulla ketjun seuraavalta lennätinasemalta.³⁾ Asemat purettiin Suomen sodan aikana vuonna 1808. Ainakin Signilskärin asemasta on tietävästi säilynyt jäännöksiä.⁴⁾.

Toinen optinen lennätinlinja rakennettiin Krimin sodan aikana vuonna 1854 rannikkoa pitkin Hankoniemestä Kronstadtiin⁵⁾. Hankoniemen ja Pitkäpaaden välillä oli 42 lennätintä, jotka sijaitsivat korkeilla mäillä. Ne olivat pieniä vartiokojuja, joihin oli kiinnitetty korkea masto ja johon merkinantotaulut oli kiinnitetty. Kullakin asemalla oli ympärivuorokautinen päivystys. Toinen vastaava linja rakennettiin vuonna 1855 rannikkoa pitkin Turun kautta Uuteenkaupunkiin. Lisäksi linjasta kulki sivulinjoja ulkosaaristoon, Kemiöstä Hiittisiin ja Turusta Korppooseen. Suomen ensimmäinen sähkömagneettinen lennätinlinja rakennettiin ilmajohtona ja maakaapelina Pietarista Helsinkiin vuonna 1855.⁶⁾

1700-luvun loppu – 1850-luku.

Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi, Suomenlahden rannikko

1700-luvun lopun ja 1850-luvun optisten lennätinasemien jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Niukkanen, Marianna 2009. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.
Risberg, Einar 1959. Suomen lennätinlaitoksen historia 1855–1955. Helsinki.

Fast, Jan 2016. Kimitoön Telegrafberget 2. Vård och dokumentation av en fornlämning från historisk tid. 2015. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.